Kumman kasvattaminen vaikeampaa, tytön vai pojan?

Poika selkeesti vaan myöntää olleensa väärässä. Töpeksii ja sillä siisti. Koulussa menee joskus huonosti, mutta sitten parannetaan. Tyttö jotenkin peittelee ja kieroilee. Aina joku asia muka pielessä. Pojilla pukeutuminenkin helppoa. Tytöillä siinäkin aina joku ongelma.

omat omituisuutensa. Riippuu luonteesta enemmän kuin sukupuolesta.



Mutta totta on, että tytöt osaa olla kierompia kuin pojat ja se vaatii joskus enemmän aikuiselta mielikuvitusta kuin poikien kanssa oleminen.

Tyttö on reippaampi ja rohkeampi mutta myös todellinen draamakuningatar ja äkäpussi.



Poika on herttainen ja hellä mutta aina ollut myös turhastanarisija ja palveltavaksi heittäytyjä.



Molempien luonteessa on ihanat puolensa ja hankalat puolensa.



Veikkaan että tässä on tekemistä myös lasten syntymäjärjestyksellä. Tyttö on kuin oppikirjasta esikoinen, poika taas aivan kuopustyyppiä.

hiljainen, arka ja rauhallinen. Hyvin helposti ohjattavissa. Toivottavasti ei ole liiankin nynny, kun elämä on kovaa.



Kuopus on poika ja kovaääninen, riehakas, reipas ja uhmaileva. Täysi pommi koko poika. Tunteet näkyy toisin kuin esikoisella. Nauraa räkättää ja toisaalta huutaa kiukkuisena. Esikoisen mielentilatkin on pieniä vivahteita. "Cool" sanalla aina kuvaan esikoista.

Mulla on kaksi poikaa ja yksi tyttö. Tyttö on vaikein. Tavallaan tyttö on 'helppo', mutta piru kun osaa olla kiero. Kiusaa ja venkoilee tavalla, johon on vaikea välistä löytää tapaa puuttua. Ollaan kuitenkin aina puututtu, tiedoksi muille. Pojat on simppeleitä. Asiat joko on tai ei. Ne tirvii herkästi toisia turpaan pienenä, mutta kun siihen selvästi puuttuu, se loppuu.

n. 5-6 vuotiaan tytön. Sitä ennen en juuri huomannut mitään sukupuoleen liittyvää eroa kasvatuksessa.



Muuten komppaan täysillä kolmosta siinä, että tytöt osaavat olla paljon kierompia ja monimutkaisempia kuin pojat.