Oletko jäänyt ennen äitiyslomaa sairauslomalle?

ja alkavan raskausmyrkytyksen takia, myöhemmin jouduin sen takia osastolle lepoon ja vauva syntyi rv 37

ennenaikaisten supistusten vuoksi, sekä hepatogestoosin kohonneiden arvojen vuoksi, mutta siis pakkolepo supistusten vuoksi oli suurempi syy.

Kestävyys ja kunto pettivät. Keho ei enää jaksanut rasitusta. Työ oli keskiraskas seisomatyö, nostelua ja tavaroiden kantelua paljon.

Jäin saikulle neuvolan aloitteesta. Oli oikea ratkaisu. Olisi itse pitänyt herätä todellisuuteen aikaisemmin. Muistoksi ehti jäädä suonikohjuja.

jouduin etisen istukan ja kovan supistelun takia vuodelepoon, välillä kotona ja välillä sairaalassa. Makasin koko loppu raskauden. Vauva syntyi rv 37 ja oli hyvä kuntoinen.

oisko ollut pari kolme kuukautta ennen äitiysloman alkua.



Nostelua, kantelua ahtaissa tiloissa ja vatsa oli tiellä ja kaikkea sen semmosta vaivaa mitä vaan voi olla (väsymystä, turvotusta...)

ennenaikaisten supistusten takia, jotka ilmenivät fyysisessä rasituksessa. Minun työ on fyysisesti raskas fysioterapeutin työ. Neuvolalääkärin aloitteesta jäin kotiin.

Olisko ollu rv 6 rajun oksentelun takia ja siitä suoraan supistusten takia loppu raskaus saikkua.

uhkaavan keskenmenon ja supistusten vuoksi.

ennenaikaisten supistusten takia. Vauva syntyi kuitenkin vasta rv 39 ja harmitti että olin ollut niin kauan kotona, vaikka varmasti oisin pystynyt töissä jatkamaan jotain helpompia hommia. lääkärissä kuitenkin sanottiin samantien että saikulle loppuun asti.

rv 35 tai 36. läheinen kuoli yllättäen. verenpaine nousi ihan kattoon, jouduin vuodelepoon ja käynnistettiin sitten tuo synnytyskin samasta syystä etuajassa =(

raskausdiabeteksen takia. Samalla verenpaine hieman koholla ja jatkuva turvotus. Sai kai lääkärin epäilemään raskausmyrkytyksen uhkaa. En itse olisi pitänyt tilannetta saikun arvoisena, mutta lääkäri oli ehdoton. Ehkä en silloin vielä osannut ajatella maailmaa lapsilähtöisesti kun jäi superkiva työ kesken.

Nivelkivut, en yksinkertaisesti päässyt kävelemään. Olin vankina kotona.

viikolle 35 asti kun synnytys käynnistettiin.

Lapsivedet hävisi taivaan tuuliin ja tulehdusriski suuri. Ja vauva syntyi keskosena ja sitten vielä lapsivuodeosastolla 2 vk eli yhteensä 13 viikkoa Naikkarilla...

Ei enää meinannut iltavuoroissa pystyä kävelemään, oli aika tuskaa nostaa jalkaa lattaista että olis saanu askeleen otettua..

jäin äitiyslomalle 45pv ennen laskettua aikaa ja siihen asti jaksoin ihan hyvin, mitä nyt juoksin oksentelemassa aina välillä (voi pahoin koko raskausajan). "Mukavaa" kun meinaa ykä lentää kun on kassalla töissä ;) Aina ehdin kyllä vessaan asti :)

tuli ennenaikasia supistuksia ja oli kaksosraskaus, oli mulle saikkuu ehdoteltu jo aikasemminkin, ihan vaan sen takia et oli tuplat tulossa

Tein tuohon asti muutaman päivän saikkua lukuunottamatta ihan normaalisti hommia. Sitten alkoi olla jo hieman hankalaa ison vatsan kanssa kumartelut, potilassiirrot ym.. mutta syy saikkuun oli raskausmyrkytysepäily ja sehän sitten napsahtikin päälle kunnolla kaksi viikkoa myöhemmin rv 34 ja jouduin osastolle makaamaan kahdeksi viikoksi kunnes sektio tehtiin r 36+1 ja keskonen siitä sitten tuli.



Jos on syy jäädä saikulle, pitää ehdottomasti jäädä! Itse jäin vieläkin harmittelemaan koska olisin voinut kinua sitä saikkua ehkä vielä aiemmin vaikkei sitä tarjottu.. kyseltiin kyllä jaksanko vielä. Olisi pitänyt valittaa enemmän, koska jotenkin mulla on sellainen tunne, että olisin ehkä saanut lykättyä myrkytyksen alkua vähän kunnen olisi vetänyt itseäni niin piippuun tossa raskaassa työssä.

Kaksi raskautta. Ykkösestä ei päivääkään saikkua, kakkosesta pari päivää jossain kohtaa. Kepeä toimistotyö. Sain lapset 34 ja 38-vuotiaana.

Ekalta kävin töissä vielä äitiyslomalla. Työni on suht kevyttä seisomatyötä + toimistotyötä, asiakaspalvelua.



t. yrittäjä

Multa repesi häpyliitos enkä pystynyt kävelemään juuri lainkaan.