Miehellä on toinen.

Jostain ihmeen syystä se on pienin murheistani tavallaan. Olen harmissani lapsen puolesta.

Lapsi asuu arjet muualla ja tulee viikonlopuiksi aina kotilomille. Miestä eli lapsen isää ei voisi asia vähempää kiinnostaa.

Puhuminen ei auta. Kokeiltu on.

Tuntuu, että taidan tässä kaikessa hiljaisuudessa hankkia itselleni ja lapselle kodin muualta.