Gallup vain lyhyen aikaa imettäneille, kauanko siis imetit ja miksi?
Kommentit (22)
Vauva oksensi pois lähes kaiken maidon mitä mahaansa sai. Aluksi tappeli vastaan koko hommaa. Vauvalla paino putosi ja oli otettava korvike käyttöön. Korvike pysyi mahassa ja paino alkoi nousta. Eli jostain syystä maitoni ei tälle vauvalle sopinut.
maidon tulo loppui ja oli muutenkin vähäistä. Lisä maitoa saivat molemmat vielä imetyksen lisäksi.
Mutta rinnat meni ihan verille jonka takia vähennin pumppausta jonka seurauksena maidon tulo lakkasi pikkuhiljaa.
3
Rinnat olivat järkyttävät pallot, vauva ei saanut imuotetta. Loppujen lopuksi en edes tykännyt imettää. Koin vapautuvani, kun lopetin edes yrittämästä.
Maitoa olisi kyllä tullut hyvinkin, mutta en vain jaksanut opetella/opettaa. Inhosin jatkuvaa paidannostelua ja asiaan liittyvää moralismia/fanaattisuutta. Äitiydestäni varmaan jotain kertoo se, että lapsen eka sana oli ISÄ.
ei oikein onnistunut... Tein kuten neuvolassa SILLOIN neuvottiin: syötöt 4 h välein. heh.
(toisen kanssa homma toimi toisella tapaa - imetin vuoden. Mutta lapsilla olikin ikäeroa 10 vuotta ja ohjeet jotain ihan muuta...)
esikoisen kanssa loppui 3kk tienoilla. Alku sujui hyvin, poika kasvoi hurjasti ja söi isoja määriä. Sitten alkoi maidon tulo hiipua ja piti antaa korviketta. Kiinteätkin aloitettiin 3kk iässä, kun korviketta alkoi mennä hurjia määriä. Lisäksi taisin stressata lääkärireissuista (tarkastuskäyntejä korvan muodon takia), joita kertyi muutama tuossa vaiheessa.
4 seuraavaa onnistui jo paljon paremmin.
Koko ajan oli ihan tuskainen olo, kun rinnat oli kuin pinkeät, kipeät pallot. Vauva ei saanut hyvää imuotetta, ja valutti jostain syystä maidot aina toisesta suupielestä ulos.
Henkisesti imetys otti koville, enkä olisi edes halunnut julkisilla paikoilla imettää. Tuntui liian rankalta paljastella tissejä kenellekään.
Että näin. hyvin tuo on korvikkella kasvanut ja tyytyväinen lapsi :) Ja tyytyväinen äiti.
Maitoa oli koko ajan vähän ja joutui myös korvikkeella pelaamaan. 3,5kk jälkeen maidon tulo loppui kokonaan.
Ei koskaan oppinut oikeaa imuotetta. Rintakumin kanssa imetin. Poika huusi ja minä itkin ja imetin. Nännit verillä aina kun olin yrittänyt ilman rintakumia. Koko se 6 viikkoa oli ihan tuskaa. Poika oli rinnalla koko ajan. Soitin imetystukihenkilölle useita kertoja niiden viikkojen aikana. En antanut lisämaitoa. Itkin ja imetin, koska kyllä se siitä kuulema lähtee sujumaan, kun tarpeeksi yrittää. Lapsen painon piti tippua ennen kuin uskalsin antaa lisämaitoa. Niin paljon luotin imetystukeen.
Kuopusta osittaisimetin 4kk. Alusta alkaen annoin lisämaitoa, koska mulla ei ilmeisesti tule tarpeeksi maitoa, että saisin täysimettää. Kuopus osasi imeä ilman rintakumia. Nautin imettämisestä, vaikka se ei kauaa kestänyt :) Ihan erilaista kuin esikoisen kanssa.
Koska vauvani ei koskaan oppinut tissiin kiinni ja pumppaaminen kävi mulle aivan liian raskaaksi (en voinut levätä, koska kaikki aika meni ensin pullojen pesuun ja sterilointiin ja sitten siihen että pumppasin pojalle ruokaa, sitten syötin ja sama ruljanssi taas alusta). Ja koko aikana en täysimettänyt, vaan vauva sai korviketta osaksi. Nyt vauva 2,5kk, painaa 5,5kg ja 60cm pitkä. Eli hyvin kasvaa korvikkeellakin! Ja äitikin on onnellinen :)
Olen imettänyt jokaista max. n. 6vkoa. Inhoan imettämistä, pää ei kestä sitä. Tulevaakaan vauvaa en aio imettää kuin sen verran, että oppii pullolle ja se sujuu hyvin.
kolmella ekalla pääsääntöisenä imetys ekat 4kk, sit oon alkanu oottaa uutta, ekaa tosin imetin osittain 7kk ikään. Oon ihan tykänny imettää, enkä oo kokenu sitä ongelmaks, vauvat on imeny hyvin, mutta uuden raskauden myötä maito on hävinny. Neljättä yritin pelkästään imettää, mutta kun paino nousi 100g/kk, th sano, että pakko alkaa antaa lisäruokaa kunnolla.
Mutta oon iloinnu siitä, että oon voinu imettää nyt jo yli puolivuotiaaksi tuota tyttöstä, tosin sai pullosta jo sairaalassa 5h ikäisenä, kun ei kertakaikkiaan rauhoittunu muulla. Ja nyt vähän toista kuukautta syöny soseita.
Molempia "imetin" kaksi kk. Maito ei ikinä noussut (edes lääkkeillä). Ensimmäinen ei kertaakaan niellyt rinnalla eli maitoa ei tullut ollenkaan. Toinen nieli kerran/imetys. Kahden viikon jälkeen nieleminen loppui. Kaikki ravinto siis korvikkeesta molemmille. Ensimmäisen kohdalla tämä imetysjuttu oli mulle todella vaikea. Pidin itsestään selvänä että imetys onnistuu ja aioin imettää pitkään. Toisella kertaa sitä osasi odottaa eikä ollut henkisesti niin vaikea "epäonnistuminen".
tasan kolme kuukautta, senki ajan vain osittain.
Poika on ja oli iso, ettei oma maito riittänyt ja lopulta tissillä olo oli pelkkää tappelua, niin totesin että säästetään molempien hermoja kun siirrytään kokonaan pulloon.
en vaan enään jaksanut sitä, mieskin sai osallisgtua vauvan hoitoon enemmän.
toisen kanssa yritin imettää 2,5kk
maitoa ei tullut tarpeeksi, en osannut huolehtia itsestäni, pumpulla en saanut mitään irti, vauva huusi nälkää, lisämaitoa oli pakko muutenkin antaa.
nyt olen päättänyt että ainakun tuon 4kk imetän, kolmas siis tulossa ja uskon että olen nyt viisaampi. :)
Maitoa tuli paljon, imu ote oikea, sai riittävästi ravintoa maidosta. sai 2kk ikäisenä muutaman kerran pullosta maitoa kun isä halusi syöttää ja sen jälkeen ei suostunut syömään kun yöllä kerran rintaa ja lopulta hylkäsi kokonaan.
ja taukoa imettämiselle, pumppasin lisäksi joitakin viikkoja ja juotin pullosta mitä irti sais.
Samoin tokaa ja kolmatta nelisen kuukautta tuli imetettyä ja annettua korvikettä myös, kun ei sitä tullut tarpeeksi.
Ja myös 4kk ikäisestä ollaan kaikille annettu jo perunaa, ei siksi että nukkuisi hyvin, nukkui laitokselta melkeinpä kaikki jo läpi öyn.
Keskimmäistä 2kk (Osittain 3kk)
Kuopusta 4kk (osittain 5kk)
Lopettanut aina samasta syystä. Oma paino laski liikaa. Ei auttaneet proteeinipirtelöt, eikä mikään. Paino laski ja laski ja alkoi vaikuttaa vauvankin painonkehitykseen.
BMI oli pienimmillään 15 (esikoisen ollessa vauva), muiden kohdalla olen ymmärtänyt lopettaa aikaisemmin...
Molempia "imetin" kaksi kk. Maito ei ikinä noussut (edes lääkkeillä). Ensimmäinen ei kertaakaan niellyt rinnalla eli maitoa ei tullut ollenkaan. Toinen nieli kerran/imetys. Kahden viikon jälkeen nieleminen loppui. Kaikki ravinto siis korvikkeesta molemmille. Ensimmäisen kohdalla tämä imetysjuttu oli mulle todella vaikea. Pidin itsestään selvänä että imetys onnistuu ja aioin imettää pitkään. Toisella kertaa sitä osasi odottaa eikä ollut henkisesti niin vaikea "epäonnistuminen".
Maitoa tuli tosin vähän enemmän kuin nielaus imetyskerralla, mutta kuitenkin auttamattoman vähän. Itsellekin imetyksen epäonnistuminen oli todella paha paikka, varsinkin kun kaikkeni yritin.
Ei saanut lapsi otetta nännistä koska kielijänne liian tiukka+nänni pieni.
Pumppasin kotona pulloon ja juotin siitä tosin.