En syytä raskaushormoneita, mutta voi hyvä luoja että ottaa päähän joka päivä

niin että järki lähtee. Varsinkin aamut yhtä tuskaa :( 3kk ja vauva syntyy, tässä pyörii pikkutenava jaloissa (nyt päiväunilla), ihana lapsi kaikin puolin, mutta äiti on hermoraunio.



Saan nukuttua ja saan nukkua, lapsi ei herättele, on useimmiten hyväntuulinen ja kiva pakkaus. Raskaudestakaan ei ole vaivoja. Mutta silti olen kuin persiiseen ammuttu karhu, vasta iltapäivällä helpottaa.



Tuntuu oudolta, kun edellisissä raskauksissa olen ollut itse lempeys ja maailmaa syleilevän rakastava. Mikään ei ole hermostuttanut. Nyt on kuin järki olisi lähtenyt aivoista.