Lapsilla ikäeroa noin 10 vuotta
Miten mennyt? Mustasukkaisuutta vai pikkuapulaisena häärimistä?
Nyt ainakin poika kiinnostunut kovasti, minkä kokoinen vauva mahassa on, silittelee vatsaa ja laskeskelee milloin syntyy... mutta siis kokemuksia voi kertoa.
Kommentit (11)
ja ei kyllä lasta kiinnosta pätkän vertaa :) Kakkosen kanssa on huomannut että elämä jatkuu.
Kiva, kun mennyt mukavasti. Meilläkin selkeästi alkanut tulla enemmän kyselyjä pojan odotuksesta ja vauva-ajoistaan. :) Halusi ultrakuvatkin nähdä ja niitä vertaili uuteen tulokkaaseen.
Kiitos vastauksesta. ap
Poika osoittanut hellyyttä ja auttanut hoitamisessa. Oli minun voinnistani hiukan huolissaan ja aivan alussa ehkä iltaitkusta hiukan stressaantunut, mutta plussan puolella olemme. Paljon apua isosta veljestä. Myös poikalapsilla ON hoivaviettiä.
Myös poikalapsilla ON hoivaviettiä.
Meidänkin poika aina tulee iltaisin, kun väsyneenä siellä makoilen halittelemaan ja kysymään voinko hyvin. Sanoi, että näytän söpöltä, kun kellin sängyssä. ;)
Uskon, että hyvin tulee menemään ja tosiaan se on kivaa, että pääsee työn oravanpyörästä pois ja on sitten esikoisellekin enemmän aikaa.
ap
ja mustasukkaisuutta oli aluksi aika paljon, mutta vuodessa se on helpottanut, ja nyt isosisko on ja sulanut. Hoitaa ja leikkii.
meillä kymmenen vuoden sisällä syntynyt viisi lasta ja nuorimmat eivät enää pahemmin ole vanhinta hetkauttaneet, kun on niin tottunut siihen, että niitä sisaruksia aina välillä tupsahtaa maailmaan. Ottaa aina osaa odotukseen innoissaan ja auttelee osaltaan. Yhteisiä hetkiä löytyy kahdenkesken jokaisen lapsen kanssa.
Naapuriin syntyi toinen lapsi muutama kuukausi sitten ja noilla kahdella ikäeroa vähän alle se kymmenen vuotta. Vauvan syntymästä asti naapurin vanhempi lapsi on likipitäen asunut meillä, kun kotona ei äidillä ole hänelle aikaa, kun hoitaa vain vauvaa kuulemma. Ja ihan siltä vaikuttaa, ettei´esikoista paljon muisteta, kun tuo on joskus ollut meillä seitsemänkin tuntia ilman, että vanhemmista olisi kuulunut mitään tai näkynyt vilaustakaan. Meillä on kuulemma paljon mukavampi, kun minä touhuan isompienkin kanssa, vaikka tuo meidän viides on pienempi kuin heidän toinen niin silti ei sido koko päiväksi.
Ja vauva on täysin terve, nukkuu useita tunteja päivässä jne. Mutta silti sille isommalle ei siinä perheessä aikaa löydy. Eli on melkoisen surullinen nykytilanteesta. Äitiä kun näen niin hän aina tuskittelee, miten rankkaa onkaan kun talossa on vauva...
tuli vähän alle 10 vuotta. Meni todella hienosti myös alku. Ensin oli normaalia mustasukkaisuutta, joka hävisi pikkuhiljaa. Koskaan ei ollut mitään isoja oireita...Näihin voi itsekin vaikuttaa vanhemmat. Nyt kun pieni jo 2v, niin touhuavat monenmoista yhdessä ja rakastavat toisiaan ihan tosissaan.
Meidänkin poika aina tulee iltaisin, kun väsyneenä siellä makoilen halittelemaan ja kysymään voinko hyvin. Sanoi, että näytän söpöltä, kun kellin sängyssä. ;)
JA kaikki mennyt äärinmäisen hyvin. Rakastavat toisiaan käsittämättömän paljon!
Isoveli (täysi teini!)hoivaa ja hoitaa pikkuista hellästi ja ihanasti.
Ota isoveli mukaan puuhiin, kehu ja kannusta. Kerro hänelle, millainen HÄN oli vauvan kulloisessakin iässä. Tämä oli omasta pojastani ainakin mukavaa kuultavaa ja varmaan näin voit välttää sitä mustasukkaisuutta. Meillä poika kylvetti, puki, riisui, hoivasi ja hoivaa edelleen.
Myös poikalapsilla ON hoivaviettiä.
Meidänkin poika aina tulee iltaisin, kun väsyneenä siellä makoilen halittelemaan ja kysymään voinko hyvin. Sanoi, että näytän söpöltä, kun kellin sängyssä. ;) Uskon, että hyvin tulee menemään ja tosiaan se on kivaa, että pääsee työn oravanpyörästä pois ja on sitten esikoisellekin enemmän aikaa. ap
Itselläni lähipiirissä kaksi vastaa tapausta. Toisessa vanhemmat lapset 10 ja 8 vuotta kun nuorin syntyi. Tyttö hoito kovasti vauvaa ja todella paljon avuksi. Poika leikitti ym. pikkusisarustaan, oli kaveri.
Toisessa tapauskessa ikäeroa 8 vuotta. Isosisko ja pikkusisko tappeli jatkuvasti. Hirveästi mustasukkaisuutta. Uskon että siinä oli enmmänkin kyse siitä että äiti ei osannut jakaa aikaansa molempien kesken ja ottaa esikoista mukaan odotukseen ja vauvan hoitoon.
Mennyt jopa paremmin kuin oletin, isoveli on ottanut asian todella hyvin. On ollut kiva jutella isoveikan kanssa hänen pikkulapsiajastaan ja on tullut kaikenlaisia muistoja mieleen. Isoveli on alusta asti ottanut pikkusiskon hienosti vastaan. Tykkää leikittää ja naurattaa, kehuu jos vauva oppii jotain uutta ja auton takapenkillä on ehdottoman ylpeä roolistaan viihdytys- ja huoltojoukkoina. :) Tuntuu, että isoveli on todella ylpeä uudesta roolistaan isompana lapsena ja on selkeästi nytkähtänyt kohti nuorisoelämää. Silti isompi saa edelleen olla rauhassa pieni lapsi ja hänelle riittää jopa enemmän aikaa nykyään, kun olen päivät kotona.