HIHHULIT, LOPETTAKAA JO MAAILMANLOPUN ENNUSTAMINEN!

Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

Onhan kirjoitettu:

-- Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.

Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

1. Kor. 1:18-19, 21-24

että taivas on yksi suuri hullujen huone, jossa toinen toistaan kahelimman oloinen huutaa ja mölyää minkä kerkeää?

Tai jos se on lestadiolaisten mesta, jossa ei ole koskaan mitään kivaa, sinne pääsee vain revityimmällä pimpillä ja raskaimmalla mahdollisella elämällä, kuka sinne silloinkaan tahtoo?

Ja molemmat yllämainitut ryhmät sen kuin hykertelevät omassa itsetyytyväisyydessään ja taputtelevat itseään siellä olalle, kuinka ME nyt oltiin niin paljon parempia kuin muut, niinkö?

Musta tuntuu ( ikävä kyllä) että varsin suuri osa " uskovista" on niin kaukana oikealta polulta, kuin ikinä olla ja saattaa. Toisia ollaan todella hanakoita tuomitsemaan ja hylkäämään milloin minkäkin erheen takia.

tai lähinnä, miten varoittelevat/uhkailevat/pelottelevat sillä.

Toisaalta taas itse en voi todistaa, etteikö maailmanloppua tule, vaikkapa 2012..

Pappi, oletko vielä linjoilla? Jos maailmanloppu tulee ja se on Jumalan aikaansaannosta, pääsenkö taivaaseen tapauskovana, joka aina (no en ihan) haluan hyvää kanssaihmisille, teen jatkuvasti syntiä, mutta silti uskon Jumalaan ja Jeesukseen. Rukoilen joskus, yleensä hädässä, kiitosta en muista rukoilla.

Pidän Jeesuksen sanomaa erittäin viisaana sanomana, jota kaikkien kansakuntien pitäisi noudattaa.

joka syntinsä tunnustaa ja hylkää, saa armon?Jos olet uskossa,pääset.Muuten et,näin siellä sanotaan.Mikset nyt rukoilisi Jeesusta sydämeesi,ihan kokeilumielessä mitä tapahtuu.Ei usko ole mitään suorittamista vaan rakkaussuhde Jumalaan!voimia sulle=)ja en siis ollut se pappi

tämä jae tarkoittaa sitä että vain Jumala voi avata sulle uskon ja ymmärryksen niihin asioihin.Revityillä pimpoilla ja omilla teoilla ei ole mitään tekemistä pelastuksen kanssa...tehtävä:ajttele Jeesusta riippumassa ristillä,ihan ihmisenä.Hän uhrasi itsensä meidän edestä??Kellä on pokkaa mennä väittämään että tätä voisi vielä parannella esim.jättämällä meikkauksen pois???tai jollain muulla asialla esim pitkällä hameella?

tai lähinnä, miten varoittelevat/uhkailevat/pelottelevat sillä.

Toisaalta taas itse en voi todistaa, etteikö maailmanloppua tule, vaikkapa 2012..

Pappi, oletko vielä linjoilla? Jos maailmanloppu tulee ja se on Jumalan aikaansaannosta, pääsenkö taivaaseen tapauskovana, joka aina (no en ihan) haluan hyvää kanssaihmisille, teen jatkuvasti syntiä, mutta silti uskon Jumalaan ja Jeesukseen. Rukoilen joskus, yleensä hädässä, kiitosta en muista rukoilla.

Pidän Jeesuksen sanomaa erittäin viisaana sanomana, jota kaikkien kansakuntien pitäisi noudattaa.

Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva.

-Room. 10:9

Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

Onhan kirjoitettu:

-- Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.

Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

1. Kor. 1:18-19, 21-24

että taivas on yksi suuri hullujen huone, jossa toinen toistaan kahelimman oloinen huutaa ja mölyää minkä kerkeää?

Tai jos se on lestadiolaisten mesta, jossa ei ole koskaan mitään kivaa, sinne pääsee vain revityimmällä pimpillä ja raskaimmalla mahdollisella elämällä, kuka sinne silloinkaan tahtoo?

Ja molemmat yllämainitut ryhmät sen kuin hykertelevät omassa itsetyytyväisyydessään ja taputtelevat itseään siellä olalle, kuinka ME nyt oltiin niin paljon parempia kuin muut, niinkö?

Musta tuntuu ( ikävä kyllä) että varsin suuri osa " uskovista" on niin kaukana oikealta polulta, kuin ikinä olla ja saattaa. Toisia ollaan todella hanakoita tuomitsemaan ja hylkäämään milloin minkäkin erheen takia.

Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi. 1. Kor. 1:25

27 Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. 28 Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. 29 Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. 30 Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. 31 Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta."

1. Kor. 1:27-31

Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

Onhan kirjoitettu:

-- Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.

Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

1. Kor. 1:18-19, 21-24

Vain näitä raamatun sitaatteja vai kirjoitatko joskus jotain omia ajatuksiakin. Pistä vaikka viittaus johonkin omaan kirjoitukseen.

Kyllä jokaisen pitäisi pystyä vastaamaan kysymyksiin omia sanojaan käyttäen. Ja ei tarvitse nyt liittää mitään raamatun sanomaa siitä, miten jumala sanoo asiat meidän kauttamme. Oikeasti, oletko botti vai oikea ihminen näiden juttujen takana?

Kyllä jokaisen pitäisi pystyä vastaamaan kysymyksiin omia sanojaan käyttäen. Ja ei tarvitse nyt liittää mitään raamatun sanomaa siitä, miten jumala sanoo asiat meidän kauttamme. Oikeasti, oletko botti vai oikea ihminen näiden juttujen takana?

"Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille." Room. 1:16

Tuskin kukaan lukee noita sun Raamattulainauksia edes, en minä ainakaan vaivaudu.

Hyvää sunnuntai-illan jatkoa sinullekin, pikkuinen.

Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra

Että pitää oikein ääneen toistaa, sitäkö tämä uskovaisten (tai "uskovaisten") paasaaminen täällä oikein on? Miksei riitä, jos sydämessään uskoo?

eikä se ole maailmanloppu vaan kitähän se "tulkoon sinun valtakuntasi" tarkoittanee?

Se lupaa sitäpaitti vapautta eikä tuohoa ja loppua tms.

Kristinuskon perustanahan on Jumalan rakkaus ja armo ja mielestäni on aika ristiriitaista, että kuitenkin sanotaan, että kun loppu tulee, niin vain ne jotka julistavat olevansa uskossa pelastuvat. Mihin tässä vaiheessa häviää Jumalan armo ja rakkaus? Kristinuskossa paljon puhutaan siitä, että Jumala armahtaa ja antaa anteeksi, mutta miksi lopun tullessa näin ei sitten käykään. Tai miksi silloin pelastuisivat vain ne jotka julistavat uskoaan suureen ääneen? Mitäs tapahtuu meille "tavallisille" luterilaisille, jotka kuitenkin elämme ihan kunniallisesti ja pyrimme kohtelemaan muita ihmisiä lähimmäisenrakkauden periaatteiden mukaisesti? Entä mitä tapahtuu lapsille, eivätkö hekään pelastu, jos eivät ole uskossa ja julista sitä muille? Mihin tässä lopunaikojen tilanteessa häviää Jumalan armo, rakkaus ja anteeksianto?

Kiinnostaisi kuulla kommentteja tähän asiaan.



Hieman itseäni myös ihmetyttää se palo, jolla uskovaiset paasaavat maailmanloppua. Välillä tuntuu, että he oikein nauttivat, kun voivat "tuomita" muita ikuiseen kadotukseen ja helvettiin ja julistaa omaa pelastumistaan. Tällainen käytös nyt ei mielestäni ainakaan ole kristinuskon periaatteiden mukaista. Joskus olen myös miettinyt, että onko muilla uskontokunnilla tällaista samanlaista maailmanlopun ennustamista vai liittytö tämä vain kristinuskoon ja Jeesuksen toiseen tulemiseen.

Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra

Että pitää oikein ääneen toistaa, sitäkö tämä uskovaisten (tai "uskovaisten") paasaaminen täällä oikein on? Miksei riitä, jos sydämessään uskoo?

Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.

Maailmanloppu ja tuho. Onko se rakkautta?

Maailmanloppu ja tuho. Onko se rakkautta?

ja alkaa toimittaa muita helvettiin! Siinä on ylemmyydentunne ja suuruudenhulluus kätsysti samassa paketissa ja sopii mulle joka sairastan paranoidista skitsofreniaa enkä aina näin avohoidossa muista ottaa kaikkia tabuja. JEESUS TULEE JA MAAILMA LOPPUU, HALLELUUJA!