Eikö miehen painostaminen suhteessa etenemiseen pilaa fiilistä?

että sitä vähän kehottaa toimimaan? Ei kaikki miehet vaan itse osaa tehdä noita aloitteita tai ainakaan siinä aikataulussa kuin mitä nainen haluaa. Hyvä jos jollain menee niin, että mies haluaa kihloihin ja rakentaa taloa, mutta useimmiten se kyllä ainakin omien kavereitteni kesken on nainen, joka työntää parisuhdetta etiäppäin.

Ja ajatuksia. He luulevat, että etenemättömyys on vain saamattomuutta, ujoutta tms, mutta oikeasti he haluavat ihan samoja asioita kuin (mielestään itsestäänselvästi tuleva) vaimokin.

No jos se mies ei vaan tee mitään ilman että sitä vähän kehottaa toimimaan? Ei kaikki miehet vaan itse osaa tehdä noita aloitteita tai ainakaan siinä aikataulussa kuin mitä nainen haluaa. Hyvä jos jollain menee niin, että mies haluaa kihloihin ja rakentaa taloa, mutta useimmiten se kyllä ainakin omien kavereitteni kesken on nainen, joka työntää parisuhdetta etiäppäin.

Itse en ainakaan koe painostaneeni, mutta lempeästi vihjailin kyllä avioliiton suhteen. Kun biologinen tosiasia nyt vaan on se, että nainen ei voi turvallisesti lykätä lasten hankkimista loputtomiin, ja itse halusin tehdä lapset avioliittoon. Ja joku asumuskin niille muksuille piti järkätä. Ei miestäni tosin mihinkään tarvinnut taivutella vaan oli kaikessa mukana heti innoissaan. Minä vain otin asiat puheeksi ensin. (Lasten hankkimiseen aloite pitää mielestäni tulla nimen omaan naiselta, koska se vaikuttaa naiseen niin paljon enemmän.)

Tosin tiedän kyllä pareja joissa nainen painostaa hyvinkin aggressiivisesti, tyyliin ostaa morsiuspuvun ennen kosintaa... Siitä olen itsekin ap:n tapaan miettinyt, että mahtaako sellainen pakotettu ja naisen valmiiksi käsikirjoittama kosinta sitten tuntua oikeasti miltään.

Että sitä miestä pitää vaan puskea, niin hyvä tulee. Mutta sitten ihmetellään, kun se ei sitoudukaan perheeseen. No haloo, kiltteyttään ei enää laita poikki, vaikka ei välttämättä ole vaimosta koskaan oikein välittänyt.

jos joku on löytänyt tollaisia romeoita mutta oman kokemukseni mukaan totuus on tämä: suurin osa miehistä ei halua seurustella vaan harrastaa vain irtoseksiä. Niistä harvoista jotka haluavat vakisuhteen suurin osa ei halua kihloihin eikä lapsia puhumattakaan häistä. Mulla on kyllä kokemusta vain alle kolmekymppisistä, ehkä sitten joskus neljänkympin paikkeilla keskivertomies herää että hei, oma nainen voisikin olla ihan kiva. Joo ihan kiva sellaisille naisille jotka näiden nelikymppisten kanssa haluavat pariutua mutta meille jotka olemme kiinnostuneet itsemme ikäisistä tai peräti nuoremmista totuus on se, ettemme voi odottaa nelikymppisiksi.

Itsekin mietin, miltä tuntuu suunnitella häitä, jos toinen on mukana hommassa vain puoliväkisin. Tai miten mies kosii, jos tuntee olevansa siihen velvoitettu..? Minulta ainakin menisi kokonaan se tunne, että mies itse omasta päätöksestään haluaisi niitä sitoutumisen askelia ottaa.



Kaverini laittoi miehelleen ukaasin, että jos ei kihloja kuulu, tulee ero. Olivat pari vuotta olleet yhdessä. Kiva tunnelma varmaan sitten kosia..

Ihmettelen kyllä, että miten joku nainen voi kestää sellaista lusmuilua, jossa mies ei ole oikeasti halukas sitoutumaan! Minulle on ainakin merkinnyt suhteessamme hurjasti se, että nimenomaan tunnen miehen haluavan sitoutua juuri minuun ja kokevan intohimoisia tunteita niin, että mies itse haluaa tehdä kaikkensa minun ja onneni eteen. En tyytyisi vähempään. Mahtaa olla laimea meininki näissä naisjohtoisissa suhteisssa.

tässä jo olen miehen kosintaa odottanut. Loppu elämäkö tässä pitäisi odottaa? Kyllä minä ainakin olen kokenut, että asiasta pitää puhua ja ehkä se sitten jonkun mielestä on painostamista, mutta ei se ole reilua, että odotan ja odotan vuosi tolkulla. Luultavasti mieheni ei halua koskaan naimisiin..näin olen käsittänyt. Nyt on sitten mun vuoro tehdä päätöksiä. En halua olla avoliitossa lopun elämääni.

9, halaus sulle! Ota ihmeessä asia puheeksi, et sä muuten mitään saa.



t.6

tässä jo olen miehen kosintaa odottanut. Loppu elämäkö tässä pitäisi odottaa? Kyllä minä ainakin olen kokenut, että asiasta pitää puhua ja ehkä se sitten jonkun mielestä on painostamista, mutta ei se ole reilua, että odotan ja odotan vuosi tolkulla. Luultavasti mieheni ei halua koskaan naimisiin..näin olen käsittänyt. Nyt on sitten mun vuoro tehdä päätöksiä. En halua olla avoliitossa lopun elämääni.

Miksi se mies ei sitten tee mitään asian eteen, vai eikö se koe mitenkään tarpeelliseksi avioitua? Aiotteko ihan häätkin pitää, jos miestä ei koko touhu näytä kiinnostavan?

Mutta kannatti odottaa kunnes olin 32v ja tapasin sen miehen, joka oikeasti halusi parisuhdetta ja lapsia. On mukavaa, kun on kumppani, joka on sitoutunut, eikä pakotettu kiristämisellä ja uhkailemalla.

Saahan sitä sitten tehdä kompromisseja joissakin tavoitteissa, vaikka siinä, että "lapset ennen 25v", mutta ei tarvitse kituuttaa epätyydyttävässä parisuhteessa, kivirekeä vetäen.

jos joku on löytänyt tollaisia romeoita mutta oman kokemukseni mukaan totuus on tämä: suurin osa miehistä ei halua seurustella vaan harrastaa vain irtoseksiä. Niistä harvoista jotka haluavat vakisuhteen suurin osa ei halua kihloihin eikä lapsia puhumattakaan häistä. Mulla on kyllä kokemusta vain alle kolmekymppisistä, ehkä sitten joskus neljänkympin paikkeilla keskivertomies herää että hei, oma nainen voisikin olla ihan kiva. Joo ihan kiva sellaisille naisille jotka näiden nelikymppisten kanssa haluavat pariutua mutta meille jotka olemme kiinnostuneet itsemme ikäisistä tai peräti nuoremmista totuus on se, ettemme voi odottaa nelikymppisiksi.

ei olisi häitä ja lapsia vieläkään. Nyt oltu naimisissa 15 vuotta ja lapset on 9 ja 13 v.

Mutta just noin se sitten onkin kuin itse toteat, että päätöksiä oman elämän suhteen pitää tehdä itse. Valitettavasti! Ei voi pistää toista toteuttamaan omaa unelmaansa, helpompi rakentaa yhteistä. Ja jos toinen ei siihen lähde mukaan, niin pitää funtsia kestääkö vai lähteäkö.

tässä jo olen miehen kosintaa odottanut. Loppu elämäkö tässä pitäisi odottaa? Kyllä minä ainakin olen kokenut, että asiasta pitää puhua ja ehkä se sitten jonkun mielestä on painostamista, mutta ei se ole reilua, että odotan ja odotan vuosi tolkulla. Luultavasti mieheni ei halua koskaan naimisiin..näin olen käsittänyt. Nyt on sitten mun vuoro tehdä päätöksiä. En halua olla avoliitossa lopun elämääni.

kun tietää, ettei enää jaksa pelailua ja sellaista yhdessäoloa ilman tulevaisuuden suunnitelmia. On pelottavaa, että jotkut miehet ensin antavat ymmärtää, että haluja löytyy myös pidemmällä tähtäimellä, mutta yhteenmuutto on esim asia, josta keskustellessa mies aina ahdistuu. Ja nyt ei enää ole aikaa odotella, joten aika pian sitä toivoisi että mies tekee ratkaisuja. Itse saa kyllä koko ajan nostaa asiaa esiin. Olispa sellainen mies, jolla olisi omia tavoitteita asumisen ja perheenperustamisen suhteen. Harvassa ovat niin itselläni kui ystävilläni olleet.

tässä jo olen miehen kosintaa odottanut. Loppu elämäkö tässä pitäisi odottaa? Kyllä minä ainakin olen kokenut, että asiasta pitää puhua ja ehkä se sitten jonkun mielestä on painostamista, mutta ei se ole reilua, että odotan ja odotan vuosi tolkulla. Luultavasti mieheni ei halua koskaan naimisiin..näin olen käsittänyt. Nyt on sitten mun vuoro tehdä päätöksiä. En halua olla avoliitossa lopun elämääni.

Miksi se mies ei sitten tee mitään asian eteen, vai eikö se koe mitenkään tarpeelliseksi avioitua? Aiotteko ihan häätkin pitää, jos miestä ei koko touhu näytä kiinnostavan?

Avioituminen on minulle merkki siitä, että mies oikeasti haluaa olla kanssani loppuelämän ja tottakai minä haluan oman kultani kanssa naimisiin. Rakastan miestäni ja mielestäni avioliitto on se viimeinen silaus tälle suhteelle. Samalla myös tulee kuntoon perintöasiat yms. Naimisiin menosta ollaan puhuttu ja naimisiin mentäisiin ihan vain maistraatissa, koska mies ei isommasta hössötyksestä välitä. Noh, eipä tuo silti ole osannut päättää, että haluaako minua kokonaan vai ei :( Hän ei vain koe, että avioliitolla olisi mitään merkitystä.

niin miten se sitten kertoisi mitään miehen sitoutumisesta loppuelämäkseen? Eihän tuollaisella avioliitolla ole mitään arvoa, jos vain toiselle se jotain merkitsee.

Up