Ongelma: Mieheni viihtyy äitinsä seurassa.

Heitä kiinnostaa samat asiat: ei kovin moni asia, vaan vain nämä. Olen kyllästynyt heihin molempiin ja heidän kiinnostuksen kohteisiinsa.



Anoppi tunkeaa kylään suorastaan asumaan meille. Meillä on aivan liian pieni asuntokin siihen. Joudun koko ajan olemaan varuillani. En ole koskaan pitänyt hänestä ja vielä vähemmän nyt! Mitä voisin tehdä?



Mieheni on isänä tärkeä lapsillemme. Mielestäni lapsillamme on oikeus olla yhteydessä myös mummonsa kanssa. Mieheni on vain repsahtanut takaisin lapsuuden rooliinsa. Minulla on vahvat suhteet lapsiimme ja nyt heikko suhde mieheeni.



Joissakin asioissa mieheni on aikuinen, itsenäisiä päätöksiä tekevä, mutta selkeästi hänen mukavuusalueensa on samanlaisessa arjessa, mihin hän lapsuudenperheessään oli tottunut. Minä en halua elää samanlaista arkea.



Anoppi on eläkkeellä. Hänellä on liikaa aikaa meille. En pidä siitä miehestä, jonka hän nostaa esille pojastaan, mutta jos mieheni haluaa olla mikä on, niin se on hänen valintansa. En ole mustasukkainen luonteeltani. Vieköön anoppi poikansa. Vai mitä?