Olen 170cm, 55kg ja söin juuri 100gramman suklaalevyn, ov

se juuri oli minun pointtini. Täällä kun aina syyllistetään lihavia niin tulipa vaan mieleeni ettei se painonhallinta kenties olekaan niin yksinkertaista ja helppoa kuin mitä toitotetaan. Ok, osa lihavista on varmaan sellaisia että mässäävät ja ovat joko rehellisiä itselleen siitä tai sitten kuvittelevat syövänsä vähemmän. Mutta sitten on niitä joille se laihtuminen ei vaan ole niin helppoa vaikka mitä ohjeita noudattaisi.

T:ap

paino on oikeesti GEENEISTÄ kiinni!

Itse olen 174mc ja 55kg ja syön kun hevonen ja rakastan kaikkee makeeta!

Mulla on 4 lasta ja ikääkin jo 39v.

MUTTA... silti toiset lihoo, vaikka itse en niin tekisikään!

että niin.

itse painan 97kg ja jos suklaata syön niin syön sitä 200-300g päivässä+ muut normiateriat + jäätelöä ym.

vaikka kuinka: Fazerina, Geisha, monet erikoissuklaat jne.

olen 167/52 ja en halua syödä tuollaista määrää herkkuja, monta suklaalevyä viikossa, siitähän tulisi kauhea olo. Olen ollut läskimpi ja tiedän!



Mutta mitä nyt itseäni, tuttujani ja erikoistumisalani vuoksi olen tähän asiaan perehtynyt, niin hyvin yleistä on että lihavat aliarvioivat syömänsä ruokamäärän ja HOIKAT ALIARVIOIVAT. Lisäksi on todettu, että hoikat kompensoivat syömisiään enemmän. Ts. jos hoikka syö tänään suklaalevyn ja muut ruoat, hän todennäköisesti syö vastaavasti kevyemmin huomenna ja pysyy siksi hoikkana. Eikä minkään mystisen "aineenvaihdunnan nopeuden" tms. takia!

Hoikkuus on elämäntapa ja läskiys on myös elämäntapa. Perittyä siinä mielessä, että malli, siis KÄYTTÄYTYMISmalli tulee kotoa. Geeneihin vetoaminen, varsinkin siinä, ettei pysty laihduttamaan, on surkea tekosyy.

terve, itse painan 47kg ja 172cm pituutta ja tukevaksikin mua on kutsuttu. Joten retostele vain lisää suklaataja kehuskele "mitoillasi" pullero...

terve, itse painan 47kg ja 172cm pituutta ja tukevaksikin mua on kutsuttu. Joten retostele vain lisää suklaataja kehuskele "mitoillasi" pullero...

että te jotka syötte sen suklaalevyn tänään,syötte automaattisesti vähemmän,esim jätätte iltaruuan pois tms. Me läskit kun syödään noormaalisti pitkin päivää,siis 4-5 ateriaa+ ne herkut siihen päälle.eikä liikuntaa. siinä se.

Siinä kuvattiin eri-ikäisiä kaksosia jossain identtisten kaksosten kokoontumisajoissa. Oli se kyllä niin huvittavaa kun iästä huolimatta ne kaksoset oli tismalleen saman kokoisia ja muotoisia. Eihän ne kaikki voi asua samassa huushollissa ja syödä tismalleen yhtä paljon samaa ruokaa? Yksi kaksospari oli kuuttakymppiä lähestyviä mummoja ja ne oli sen näköisiä että ne oli valettu samasta muotista - ja pulskia! Se paino oli jakaantunut ihan tismalleen samalla lailla molempien kroppaan. Dokkarissa sanottiin että kaksosten paino on yleensä koko niitten elämän ajan 3-4 kilon marginaalilla samoissa lukemissa.

Laajan suomalais-englantilaistutkimuksen mukaan ihminen, jolla on painonvaihteluun kytkeytyvän FTO-geenin haitallinen muoto, on 30 prosenttia alttiimpi lihavuudelle kuin sellainen, jolta sitä ei löydy.



Suomalais-englantilainen tutkijajoukko on löytänyt selvän yhteyden geenien ja ylipainon kehittymisen sekä liikalihavuuden välillä. Tutkijat pystyivät osoittamaan asian ensimmäistä kertaa laajaa yleisväestöä koskevassa aineistossa.



Painonvaihtelu näyttää kytkeytyvän FTO-geeniin ja siihen, kuinka monta tämän geenin muotoa ihmisellä on.



- Jos ihmisellä on perimässään yksi FTO-geenin haitallinen muoto, hän on 30 prosenttia alttiimpi lihavuudelle kuin sellainen, jolla tätä haitallista muutosta ei ole lainkaan perimässään. Vastaava prosenttiluku nousee 70:een, jos henkilöllä on perimässään kaksi FTO-geenin haitallista muotoa, tutkimusta tekemässä ollut Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Marjo-Riitta Järvelin selvitti STT:lle puhelimitse Lontoosta.



Sellaisia henkilöitä, joilla on kaksi epäsuotuisaa geenimuotoa, on tutkimuksen mukaan noin 16 prosenttia väestöstä. Usean brittiläisyliopiston yhteistutkimuksessa oli tiedot lähes 40 000 ihmisestä, joista suurin osa oli brittejä. Suomesta oli tutkimuksessa mukana kaikkiaan 4500 henkilöä. He kaikki ovat Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneitä.

Vaikutus näkyy jo 7-vuotiaalla



Käytännössä tutkimustulos tarkoittaa sitä, että saman verran rasvaa, leipää ja puuroa syövät henkilöt voivat lihoa ihan eri tavalla.



- Toinen heistä voi lihoa siitä syystä, että hänellä on niin sanottu epäedullinen geneettinen muoto perimässään. Ehkä hänen elimistönsä käyttää näitä ruoka-aineita eri tavalla, Järvelin havainnollistaa.



Tutkijat havaitsivat, että FTO-geeni ja sen varianttien olemassaolo ei selittänyt lapsen syntymäpainoa eli haitallisen geenin perivä vauva ei ole muita lihavampi vielä syntyessään.



- Jo 7-vuotiaana geenin vaikutus kuitenkin näkyi. Lapset, joilla oli yksi tai kaksi haitallista geenivarianttia, olivat tuolloin muita lihavampia. Ilmiö näkyi samanlaisena koko lapsuusajan eli poikkeavuus selitti lihavuuden kehittymistä ja pysymistä, Järvelin kertoo.



Vielä ei tiedetä, missä iässä geenin vaihtelevuus alkaa vaikuttaa, sillä tutkijoilla ei ollut käytettävissään alle 7-vuotiaiden lasten paino- ja mittatietoja. Tästä on kuitenkin valmistumassa uusi aineisto, jonka odotetaan valaisevan asiaa paremmin.



Järvelin uskoo, että tutkimuslöydös on helpotus monille lihaville ja ylipainoisille: heidän ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, sillä lihavuus ei aina ole omaa syytä. Järvelin kuitenkin korostaa, että lihavuus johtuu geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksesta.



- Perimällä on vaikutusta, mutta missään tapauksessa terveellisen ruoan ja liikunnan merkitystä ei voi unohtaa.



Järvelinin mukaan tulevaisuuden tutkimuksen yksi isoimmista haasteista onkin selvittää, mitkä ympäristötekijät muokkaavat geneettistä lihavuutta. Myöskään sitä ei vielä tiedetä, mitkä ovat ne biologiset mekanismit, joilla FTO-geeni vaikuttaa lihavuuden syntyyn.



Lihavuuden syntyä koskevilla tutkimuksilla on nyt kova kiire. Järvelinin mukaan esimerkiksi amerikkalaisista yli 60 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia. Suomalaiset tulevat kovaa vauhtia perässä: esimerkiksi pohjoissuomalaisista 30-vuotiaista miehistä noin puolet on ylipainoisia ja naisistakin kolmannes.



http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2007/04/519425/tutkijaryhma-lo…

että te jotka syötte sen suklaalevyn tänään,syötte automaattisesti vähemmän,esim jätätte iltaruuan pois tms. Me läskit kun syödään noormaalisti pitkin päivää,siis 4-5 ateriaa+ ne herkut siihen päälle.eikä liikuntaa. siinä se.

hoikkana voi ymmärtää monien hoikkien tarvetta vakuutella, että "voin ahmia mitä vaan kuinka paljon vaan, mutta en liho". Kyllä minä tiedän kompensoivani, esimerkiksi viikonloppuna tuli perjantaina juhlittua, lauantaina ei ruoka juuri maistunut. Sunnuntaina söin enemmän, mm. pitsaa, ja tänään onkin menty salaatilla ja hedelmillä.

Kompensoin sekä tietoisesti, että huomaamatta. Enkä todellakaan voi syödä mitä vaan miten paljon tahansa, mutta jos syön vaikka suklaalevyn (100g), banaanin, pienen annoksen ruokaa, kananmunan ja läjän hedelmärahkaa, noin nyt esimerkkinä, en liho yhtään vaan saatan jopa laihtua. Mitä järkeä se olisi huudella, että syön suklaata joka päivä ja laihdun, kun se mitä syö ei sinänsä ratkaise, vaan mitä ja minkä verran.

Hoikka ei oikeasti välttämättä tajua kuinka vähän syö, tai kokee syömänsä määrät suuriksi, vaikka ne eivät sitä oikeasti ole. Minulla on hoikka ystävä, joka leuhkii sillä, että syö karkkia joka päivä, ja on hoikka. Noh, hän syö pari palaa lakua tai muutaman hedelmäkarkin, siis tuskin sataa kaloria :D

Pointtina siis se, että kyllä ovat todella, todella harvassa sellaiset lääketieteelliset ihmeet, joilla on vaikka 160/40 mitoilla sellainen kulutus, että voivat lihomatta syödä normaalin ruoan lisäksi läjittäin pitsaa, hamppareita ja namia... LÄhes aina hoikan "voin syödä mitä vaan" -selittyy määrillä tai kompensoinnilla.

Sitä en ymmärrä, miksi hoikat eivät tätä voi myöntää? Itse voin!

Perheen äiti on aina taistellut painonsa kanssa, ihan nuoresta asti. Perheenisä on pieni ja tosi hoikka. Toinen tyttäristä on lihava ja äitinsä näköinen, toinen tyttäristä todella hoikka ja pieni ja isänsä näköinen. Molemmat asuu saman katon alla kuitenkin.

Ollut molempia, sekä se läpipasko, joka syö mitä haluaa, ja nykyisellään se joka syö ehkä joka toinen päivä ylipäänsä mitään (lue:atrian roiskeläpän) ja lihoo silti, en vain usko siihen, etten osaisi arvioida. Eipä tässä kyllä sitten geeneihinkään voi uskoa, kun tällainen muutos tulee. Mutta mun kokemuksella sanoisin, alle nelikymppisen ei pitäis lähteä tuomitsemaan toista, tai leuhottamaan tyyliin "en usko, että ne lihavat syövät niin vähän kuin väittävät"

Sanoisinko, että siperia on opettanut, ja onneksi en ole aikanaan ehtinyt halveksia muita, silloin kun en millään onnistunut lihomaan.

T. 2 tai jotain

terve, itse painan 47kg ja 172cm pituutta ja tukevaksikin mua on kutsuttu. Joten retostele vain lisää suklaataja kehuskele "mitoillasi" pullero...

Hän harrastaa liikuntaa, on aina harrastanut. Meillä syödään terveellisesti ja herkkuja on kohtuullisesti. 5.vuotiaana hän oli ylipainoinen ja heräsin ongelmaan. Hänen syömistään oli rajoitettava, vaikka hän ei syönyt mitenkään valtavasti. Hän ei voi syödä läheskään yhtä paljon kuin veljensä, eikä koskaan ole voinut. Nyt hän on jo kauan ollut normaalipainoinen mutta hiukan pulleammasta päästä. Sekä isän että äidin puolella on lihavia sukulaisia.

Siis perimä vaikuttaa lihavuuteen kolmasosan (1/3). Ja senkin niin, että toisilla on helpompi pysyä normaalipainossa kuin toisilla. Ei niin, että toiset vaan lihovat ilman mitään syytä. Syitä ei yleensä myöskään ole sairaudet (ylipainosta n.1% selittyy sairauksilla eli EI todellakaan yleistä). Elintavat ja ympäristö vaikuttaa sitten sen lopun (2/3).



Herkuilla voi elää lihomatta mutta vain niin, että silti kokonaisenergian saanti ei ylitä kulutusta pitkällä aikavälillä. Ihmisen perusfysiologia kun EI muutu, ollaan sitten karppaajia tai mitä larppaajia hyvänsä.



Tosiasia on myös se, että lihavat yleensä esim. ruokapäiväkirjoja pitäessään aliraportoivat energiansaantinsa ja laihat sitten taas saattavat sitä yliraportoida. Molemmat voi tapahtua tahallisesti tai tahattomasti. Osa ylipainoisista esim. syö öisin ja sen he jättävät automaattisesti kirjaamatta (pitävät joko nolona tapana tai uskottelevat itselleen, että yöllä syöminen ei haittaa, tai jopa kieltävät itseltään sen, että syövät niin paljon kuin oikeasti syövät). Hoikkana pysyvä herkuttelija saattaa päivän aikana vain syödä herkkuja, joista ei välttämättä kuitenkaan kerry ylim. energiaa, kun muuta ruokaa ei kerran syödä. Tai sitten hoikka herkuttelija syö toisina päivinä todella vähän ja toisina sitten taas herkuttelee. Senkin voi tiedostamattaan myös itseltään kieltää tai jopa unohtaa.



Eli siis kaikki puheet paremmasta aineenvaihdunnasta, geeneistä yms. on periaatteessa ihan puuta heinää todellisissa ylipainon syissä. Ne voivat kyllä sille altistaa mutta elintavoilla ja liikunnalla sitä painonnousua voi hyvin kyllä hallita!

mua oksettaa sun energiajuomat ja muut limpparit. pekonia, yök. sä oot varmaan kauhea läskikasa. syöt sun läskillä naamallasi ruokaa niin, että rasvat valuu. liiku hyvä ihminen, ni paino voisi pysyä aisoissa. hyi helvetti.