Lue keskustelun säännöt.
Himoa, hellyyttä vai tarpeiden tyydytystä?
25.02.2011 |
jos harrastan seksiä erään miespuolisen ystäväni kanssa, johon en itseasiassa koskaan ole tuntenut mitään sen ihmeempää seksuaalista vetovoimaa? Mies on kyllä aivan ihana, huumorintajuinen, ja monet asiat natsaa ja ehkä siksi olemmekin vuosien saatossa ystävystyneet.
Omalta osaltani seksissä hänen kanssaan on kyse on ihan puhtaasti seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisestä turvallisen ja luotettavan ihmisen kanssa.
Ehkä omat tunteeni ovat jotain sisarellista hellyyttä, mutta ei tosiaankaan sellaista intohimoista halua ja kiihkoa, mitä sen pitäisi olla, jotta oikeasti jonkun kanssa haluaisin esim. parisuhteeseen.
Vai mites muilla? Millaiset tunteet teillä on ollut esim. suhteen alkuaikoina kumppanianne kohtaan?
Kommentit (6)
Hyvä suhde voi perustua enemmänkin ystävyyteen tai jopa melko puhtaasti himoon. Kahden pitkän liiton kokemuksella voin sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:)
Kukapa tietää.
Ja vaikka näiden vuosien aikana mitään tajunnan räjäyttävää himoa ei olekaan ollut, niin seksi on hyvää ja molemmat nautitaan siitä paljon.
Ja ehkä hassua on ollutkin se, että itseasiassa silläkin saralla pidetään ja nautitaan hyvin samanlaisista asioista.
En edes oikein tiedä, miksi en koskaan ole ajatellut meitä parina? Itselläni omat kumppanit ovat monesti olleet jollain lailla itseäni jollain tavalla täydentäviä vastakohtia. Kun taas tämä ystävä on enemmänkin kopio itsestäni, siis luonteen, arvojen, mieltymysten, huumorintajun yms suhteen.
Enkä edes tiedä, mitä koitan tässä itselleni selvittää. Ehkä vain sitä, että miksi ihmeessä kaksi tavallaan toisilleen täydellistä ihmistä on kaikesta huolimatta vain hyviä ystäviä, joiden ystävyyteen kuuluu myös seksi.
olen siis tuo, joka uskoo ystävyyteen parisuhteen perustana. Erityisesti arvojen ja huumorintajun yhtäläisyyksiä pidän tosi tärkeänä.
perustana ystävyys, yhteiset arvot ja huumorintaju.
Entäpä seksi?
olen siis tuo, joka uskoo ystävyyteen parisuhteen perustana. Erityisesti arvojen ja huumorintajun yhtäläisyyksiä pidän tosi tärkeänä.
ehkä lähinnä sitä, että tyydytetään ne miehen himot... Mutta ei mua nyt silleen haittaa. Saan mä itsekin useimmiten, mutta en sanottavasti kaipaa sitä, enkä aina edes halua laueta. En vaan aina tykkää. Jotenkin viallinen varmaan.
parhaat elämänkumppanit.