11kk ikäinen nousee huonosti tukea vasten seisomaan, onko muita?

joka siis kävelee tutkia pitkin, ryömii ja konttaa. En ajatellutkaan että pitäisi vielä kävellä ilman tukea. Mutta mietityttää kun nousee niin kömpelösti ylös. Ihan kun ei uskaltaisi. Aikuisen jalkoja vasten nousee ja pinnasängyssä laitoja vasten. Mutta ei esim olkkarin pöytää tai sohvan reunaa vasten.

Kävelemäänkin oppiminen oli todella hankalaa arkuuden ja epävarmuuden takia. Hän käveli tuen avulla pitkään, ennen kuin uskaltautui kokeilemaan itsekseen ja silloinkin hänellä oli "tukena" pieni köydenpätkä. Hän kuvitteli pitävänsä siitä tukea kävellessään.

Tuli yhtäkkiä mieleeni, että silloin lapsella oli lievää piilokarsastusta ja neuvolassa mietittiin, josko se olisi ollut syynä siihen, että tyttö on arka. Eli syvyysnäkö olisi ollut heikompi, josta syystä hän arastelisi ylösnousemista.

konttaamaan 11,5kk ja kävelemään 1v2kk iässä. Seisomaan nousi itse vasta samoihin aikoihin kun käveli. Kömpelö oli vain. Nyt 5v ja täysin normaali. Harrastaa sählyä, lumilautailua ja rakastaa kiipeilyä.

ja jokainen on lähtenyt liikkeelle eri ikäisenä.



Myöhäisin seisomaan nousija oli silloin vuoden ikäinen ja kävelemään hän lähti vuoden ja neljän kuukauden ikäisenä. Hän on edelleen (nyt 8 vuotias) arempi liikkuja ja haluaa mieluiten puuhailla kirjojen, pelien ja vastaavien parissa mutta kävelee ja liikkuu kuitenkin ikätasoisesti.



Toisena esimerkkinä voin antaa yhden lapsistamme, joka lähti kävelemään ilman tukea 10,5 kuukauden iässä. Hän on lapsistamme ainoa, jolla on todellisia motorisia ongelmia, eli hänellä on lievä liikuntavamma.



Tuo seisomaannouseminen ja kävelemään lähteminen ei vielä siis ole sellainen asia, josta sinuna olisin huolissani, etenkin jos eivät neuvolassa ole huolehtineet asiasta.

lapsi siis nyt jo 8-vuotias.Kävelemään oppi 1v 7kk. Neuvola ei ollut mitenkään huolissaan lapsen kehityksestä vaan jauhoi asiaa, että lapset kehittyvät omaa tahtia vuosikausia. 5-vuotiaana todettiin kehitysviiveiseksi ja 6-vuotiaana kehitysvammaiseksi. Joten itse en luota enää yhtään neuvolan asiantuntemukseen enkä myöskään päiväkotiin, jopa erityislastentarhanopettaja kävi katsomassa lastani ja sanoi ettei mitään vikaa. Vaan, että äiti on ylihysteerinen. Lapsellani todettiin kromosomideletio 7-vuotiaana.

joka siis kävelee tutkia pitkin, ryömii ja konttaa. En ajatellutkaan että pitäisi vielä kävellä ilman tukea. Mutta mietityttää kun nousee niin kömpelösti ylös. Ihan kun ei uskaltaisi. Aikuisen jalkoja vasten nousee ja pinnasängyssä laitoja vasten. Mutta ei esim olkkarin pöytää tai sohvan reunaa vasten.

tyttö oppi istumaan 6 kk iässä. 10 kk neuvolassa tehtiin lähete fysioterapeutille arvioon, koska tyttö ei osannut nousta itse istumaan, ei ryöminyt/kontannut eikä varannut jaloilleen kainaloista roikutettaessa.



Käytiin fysioterapeutilla joka ei löytänyt mitään poikkeamaa ja totesi lapsen hitaaksi. Terapeutti neuvoi myös hyviä kanto asentoja yms.



12kk neuvolakortissa on merkintä: Ei edelleenkään varaa jaloilleen.



1v 6kk tyttö otti ensimmäiset haparoivat askeleet.



Ikää on nyt 4vuotta ja hiihtää ja luistelee, hyppii hyppynarulla, kinkkaa jne. kaikki vähintään ikätason mukaisesti.



Meidän lapsi oppi aikaisin puhumaan, eli käytti voimat siihen. 12kk iässä sanoi ensimmäisen 4sanaisen lauseen. 1 v 10kk puhui täysin.

normaalin rajoissa on oppinut asioita. Parempi, että nousee varovasti ja on varuillaan, kuin että nousee ihan miten sattuu ja on koko ajan syöksymässä kuuppa edellä kohti lattiaa. IHan oikeasti, lapsellasi on vauhti päällä ja painelee taaperokärryn kanssa, niin mitä vielä ihmettelet? Kääntymään ja istumaan on oppinut ihan aikataulun mukaisesti, sattui vain oppimaan kävelemään (aikaisin!) ja vielä ennen ryömimistä. Sulla on TÄYSIN normaali lapsi. :D

Lähipiirini on niin kovasti taivastellut, kun heidän mielestään olisi pitänyt jo ajat sitten oppia nousemaan tukia vasten itse. Olin itsekin ajatellut, että hyvä kun lapsi kuitenkin kokoajan kehittyy ja kuitenkin liikkuu. Tuntuu, että vauvana varoiset lapset ovat jotenkin outoja ja villimmät lapset kehittyy nopeasti ja niitä kehutaan. Sitten taas vanhempana on päinvastoin.

Minulla itselläni. Isompana harrastin sitten tanssia ja sain aina kiitettävän liikunnasta. Siis älä tee pikaisia päätelmiä.

Mun mielestä noi kehitysaskeleet ovat jopa varhaisia, jos esim 4 kk iässä kääntyy.



Jos lapsi ei kävele 18 kk iässä ilman tukea, niin sitten on syytä huolestua.

Ja kun tuo ryömiminen ja konttaaminenkin nyt tuli niin liikkumisesta en ole huolissani. Ihmetyttää vaan tuo kun ei osaa nousta tukea vasten, eikä laskeutua kun seisoo tukea vasten.

Kysele ap äidiltäsi omasta kehityksestäsi ja anopiltasi miehesi kehityksestä niin saat vähän osviittaa että mitä voisi tapahtua milloinkin.

Meidän lapsi lähti kävelemään tuen kanssa 7kk iässä ja 8.5kk käveli lyhyitä matkoja ilman tukea. Ja minä olin ollut nopea liikkeissäni kanssa pienenä.

Välillä on tullut mietittyä että vaihtaisin mieluusti paikkaa ystäväni kanssa, jolla on kuukauden nuorempi lapsi kuin minulla ja joka nyt vuoden iässä puhuu enemmän kuin liikkuu. Ystäväni lapsi vasta harjoittelee konttaamista kun minun lapseni juoksee, kiipeilee, repii, tuhoaa..... =D



Ja oli tuo minunkin lapsi vähän tohelo sen seisomisen kanssa alussa. Kiipesi tukea vasten ja sitten kaatui melkein suorilta jaloilta maahan kun ei osannut vielä taivuttaa polviaan.

puhe ei syö liikkumista. On kysymys paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Motorinen kehitys tukee myös puheen kehitystä, loruttelu, rytmittely ja esineiden heittely kehittävät loogista ajattelua jne.