Taapero herää kesken päiväunien itkien

Joskus harvoin kun lapseni onnistuu nukkumaan pitkät päiväunet, hän on kuin eri lapsi koko lopun päivää ja iltaa. Tai jos onnistun nukuttamaan hänet uudestaan. Ette tiedäkään mikä on parasta: Uniltaan herännyt hymyilevä lapsi! Ei vaan ole meillä mitenkään itsestään selvää...

vuoden vanha lapsi, sama virsi kuin teillä :( Lapsi täytyy nukuttaa viereen, ja nostaa sitten omaan sänkyyn. Takuuvarmasti 40min jälkeen herää hysteeriseen huutoon. Välillä saan uudestaan uneen, välillä en.



Luin jonkun australialaisen tutkimuksen joskus (en yhtään muista mistä tms.) mutta siinä juurikin oli tutkittu pienten lasten univaikeuksia. Suurimmat/yleisimmin univaikeuksia oli lapsilla, jotka nukutetaan eivätkä nukahda itse. Joten kun he havahtuvat unestaan, eivät osaa itse nukahtaa vaan säikähtävät että ovat yksin.



Meidän on pitänyt opettaa lapsi nukahtamaan yksin, mutta en ole saanut aikaiseksi. Aiemmin hän nukahti aina itse, eikä mitään univaikeuksia ollut. Pitkän sairastelun aikana hän tottui nukuttamiseen ja pian sitten univaikeudetkin alkoivat. Joten koen, että se on tismalleen kiinni tosta nukuttamisesta.. Plaah! meilläkin herättän yöllä useita kertoja! :( tsemppiä ja voimia!

kesti ehkä kuukauden, kaksi, sitten meni ohi. muutenkin lapsella ollut erilaisia "kausia" nukkumisen suhteen. tsemppiä, se menee ohi jossain vaiheessa.

olet opettanut lapsen nukahtamaan yksin? Neuvoja kaivattaisiin... Täälläkin paljon heräilyjä ja lisäksi yöllä ollaan hereillä 1-2h. :/

koska vauvana nukahti aina rinnalle. 1-vuotiaana lopetti itse tissittelyn, mutta jotenkin vaan silti jäin viereen odottamaan, että nukahtaa. Ja päiväunet nukkuu tavallisimmin rattaissa ulkona, joten siinähän myös ollaan vieressä. Ja parku alkaa satavarmasti, jos jätän yksin nukahtamaan, ja siihen en rupea. Mutta kiitos tsempeistä, ja huojentavaa kuulla, etten ole tilanteessa yksin.

koska vauvana nukahti aina rinnalle. 1-vuotiaana lopetti itse tissittelyn, mutta jotenkin vaan silti jäin viereen odottamaan, että nukahtaa. Ja päiväunet nukkuu tavallisimmin rattaissa ulkona, joten siinähän myös ollaan vieressä. Ja parku alkaa satavarmasti, jos jätän yksin nukahtamaan, ja siihen en rupea. Mutta kiitos tsempeistä, ja huojentavaa kuulla, etten ole tilanteessa yksin.

Hei, voisit kokeilla, onnistuisiko nukuttaminen niin, että ensin jäät viereen ja hipsit pois kun lapsi on hyvin raukea mutta ei unessa. Näin hän ymmärtäisi, että jää yksin. Ei mullakaan olisi ollut sydäntä huudattaa.

Toinen vaihtoehto on ihan painajaiset. Eli tässä vaiheessa kai lapsi alkaa eri tavalla ymmärtää ja muistaa asioita ja ne voivat sitten uniinkin tulla. Ja olikohan niin, että tuo unien näkeminenkin alkaa tai muuttuu tässä iässä?

koska vauvana nukahti aina rinnalle. 1-vuotiaana lopetti itse tissittelyn, mutta jotenkin vaan silti jäin viereen odottamaan, että nukahtaa. Ja päiväunet nukkuu tavallisimmin rattaissa ulkona, joten siinähän myös ollaan vieressä. Ja parku alkaa satavarmasti, jos jätän yksin nukahtamaan, ja siihen en rupea. Mutta kiitos tsempeistä, ja huojentavaa kuulla, etten ole tilanteessa yksin.

Vähän epäselvää tekstiä, sori.

Ap

olet opettanut lapsen nukahtamaan yksin? Neuvoja kaivattaisiin... Täälläkin paljon heräilyjä ja lisäksi yöllä ollaan hereillä 1-2h. :/

Esikoinen opetettiin nukahtamaan yksin, vasta kun oli 2v. Sovittiin, että kun 5 kertaa on jäänyt itse sänkyyn, niin käydään ostamassa legoja. Ekana iltana ravas jatkuvasti, palautettiin aina sänkyyn ja muistutettiin legoista, kuinka suuren tornin niistä saakaan kasattua! Ymmärsi heti. Pienempi onkin sitten vaikeampi.

Nyt siis 1v ja neuvoksi itse olen saanut sänkyyn viemisen, ja kun alkaa itkemään, niin rauhoittelu ja sanominen että nyt nukutaan. Alkuun saa ravata varmaan aika kauan. Myös vinkiksi sanottiin, että ensimmäisinä iltoina kannattaa viedä normaalia myöhempään, jolloin lapsi on taatusti väsynyt. Tarkoitus ei ole huudattaa, vaan itkuun vastataan ja rauhoitetaan ja jälleen poistutaan huoneesta. Ei ole helppo tehtävä, mutta nyt pitäis ryhtyä itsekkin tuumasta toimeen :/ kärsivällisyyttä ja voimia se vaatii..

Tänään on oikein oiva esimerkki meidän päiväunista. Tosin harvoin käy näin "hyvin". Lapsi nukkuu jo kolmatta tuntia (todella harvinaista), mutta olen nukuttanut tämän uudelleen jo kolme kertaa. Sydäntä raastavaa itkua itkenyt puolinukuksissa ja nukahtanut melkein välittömästi uudestaan, kun on päässyt syliin. :/



Ap

siis tälle 2-vuotiaalle tehtiin paperiin ruudukko, jossa oli 5 ruutua. joka aamu kun oli itse nukahtanut, ruutuun liimattiin tarra. hän tiesi, että kun kaikki ruudut on täynnä niin legot ostetaan. Joidenkin mielestä lahjonta on väärin, mutta kyllä mielestäni näin isoista asioista voi palkita :) joka iltainen nukuttaminen oli aina 45min juttu, joten se helpotti HUOMATTAVASTI meidän arkea.

Voi kun omakin jo ymmärtäis niin paljon, lahjoisin tämän heti. ;) Nuo vinkit 1-vuotiaalle on tuttuja noin niin kuin teoreettisella tasolla... Mutta kun en vaan tahdo, että lapsi joutuu nukahtamaan kurjalla mielellä, vaikka huudattamisesta ei kyse olekaan. Mutta en tahdo, että joutuu heräämäänkään kurjalla mielellä. Vaikeaa. Toivottavasti aika auttaisi.