Lue keskustelun säännöt.
Voi että että ärsyttää!
22.02.2011 |
Ja varmaan tämä kirjoitus ärsyttää monia vielä enemmän, mutta tarkoitus ei tosiaan ole provosoida vaan purkaa omia ajatuksia, kun ottaa päähän. Liittyy lapsiperheisiin, yllättävää sinänsä.
Viime viikoksi olin sopinut parin kaverin kanssa treffit, en ollut heitä pitkään aikaan tavannut, tässä välissä oli siunaantunut lapsia jo useampia ja meno oli sen mukaista. Tapasin heidät peräkkäisinä päivinä, ja tällä hetkellä tuntuu, että oikeastaan sama, vaikken olisi tavannutkaan. Toki oli kiva nähdä kodit ja lapset ja kuulla vähän miten menee, mutta jumankauta nyt kun mietin, niin sen enempää en heidän kuulumisistaan tiedä nyt, kuin pari viikkoa sittenkään. Saatika he minun, sillä eihän niiltä omilta lapsukaisilta voi jäädä aikaa kysyä, mitä toiselle kuuluu. Yhtäkään lausetta en saanut puhuttua loppuun, kun heidän lapset keskeyttivät, jos jotakin itse yritin kysyä, vastausta en joko kuullut ollenkaan tai sitten "odota, käyn katsomassa mikä sillä on". Tietysti ymmärrän, että lapset vievät huomiota eikä keskittyminen ole samaa, mutta ainakin meillä kotona opetettiin, että aikuisten puheen päälle ei puhuta eikä keskeytetä. Ei meillä jumalauta tolla lailla olis saanut huhtoa ja huutaa kun aikuiset juttelee! Eikä sitä edes kyseenalaistettu, oli itsestään selvää että silloin nätisti oltiin omissa leikeissä.
Tiedän, että tästä moni varmaan vetää herneet nenään, mutta kiinnostaisi kuulla niiden muidenkin mielipiteitä, jotka ovat kanssani samoilla linjoilla. Olin tosi kiukkuinen näiden tapaamisten jälkeen ja seuraavan kerran voidaankin nähdä vaikka sitten, kun lapset on muuttaneet pois kotoa.
Kommentit (17)
Minulla oli samanlainen tilanne kuin ystävälläsi. Nyt on nuorinkin kolmesta pienillä ikäeroilla syntyyneistä lapsistani täyttänyt 3 v. Esim tänään menen yksin tapaamaan vanhaa ystävääni ja mies hoitaa lapset! Tätä ennen olen monesti joutunut kutsumaan ystäväni meille kuvailemasi kaltaisiin olosuhteisiin.
Jos yksi on vauva, toinen on taapero, kolmas leikki-ikäinen ja siihen päälle uhmaa ja talvikauden infektiotaudit, niin ei aina aikaa liiennyt kodin ulkopuoliselle elämälle. Huonosti nukutut yöt myös! Miehellekin olisi ollut turhan rankkaa hoitaa kaikkia lapsia puolikuntoisena ja silloin äitiään erityisesti kaipaavina. Me vanhemmatkin sairastimme enemmän kuin tavallisesti, mutta tämä talvi on onneksi ollut ensimmäinen terveempi kahdeksaan vuoteen koko perhellä!
Aika aikaa kutakin. Nyt voin jättää sairaatkin lapset paremmin miehen hoidettaviksi, kun ei ole enää vauvaakaan talossa ja onneksi tosiaankin ollaan jo useammin terveinäkin.
Kyllä kannatti perustaa perhe. Työtähän tässä riittää, mutta hyvin paljon onnellisuuttakin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapselle voi ihan hyvin sanoa että nyt äiti juttelee, elä keskeytä. Tai odota että saan sanottua asian loppuun.
Tai jos koko ajan juoksuttaa niin kyllä ne on ne lapset jotka juoksee sanomaan asian äidille eikä äiti joka juoksee koko ajan niiden luona. Asia tietenki erikseen jos vaikka joku iso lelu on rikki tms. ettei voi tulla sen kanssa sinne.
Mutta nää on näitä pullamössölapsia. Nykyään luullaan että lapselle ei saa koskaan sanoa vastaan ja että äitin pitää vaikka purra ruoka valmiiksi jos haluaa.
Kiitos 4. ajattelinkin, että onko nykyään kiellettyä komentaa lasta tai laittaa hetkeksi omiin leikkeihin. Ärsyttävää kun koko ajan pitää roikkua siinä, jos ei saa kahteen sekuntiin huomiota kamala huuto päällä ja äiti ei edes puolta kahvikupillista saa juoda rauhassa.
Miettikää näitä pienten lasten perheet ja muistakaa, että maailmassa on muitakin kuin te!
ap
mutta ei sillä kyllä taata rauhallista vierailua. Monta lasta = monta keskeytystä. Onhan tämä lastemmekin koti ja he haluavat olla osallisina, kun meillä käy vieraita. Vieraan on hyvä huomioida lasta jonkin aikaa ja sitten kehottaa omiin leikkeihinsä, kun on "aikuisten keskusteluja". Toimii ja ei toimi. Parasta on, kun pääsen ystäväni kanssa kaupungille kahden:)
3.
Jos vieraan on vaikeaa nähdä heitä, he ovat koko vierailun ajan levottomia. Lapset yrittävät tehdä itsensä näkyviksi. Kun heidät huomaa, he menevät tyytyväisinä leikkeihinsä. Aina ei riitä, että äiti sanoo, että menkää. Kun vieras kehoitaaa ystävillisesti he tyytyvät tilanteeseen, koska vieras ei ole heille niin outo juteltuaan hetken heidän kanssaa. Lapset eivät halua jättää äitiään seurustelemaan heihin ynseästi suhtautuvan ihmisen kanssa eli voittakaa edes vähän sitä lasten luottamusta, vaikka ette itse pitäisikään lasten seurasta!
3.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmassa tosiaan ON muitakin kuin SINÄ!
SINÄ olet aikuinen ja ystävälläsi on sanomasi mukaan "lyhyessä ajassa monta lasta saatuna!"
Ja odotat että pieni lapsi käyttäytyy kuten koululainen? Sekasin olet!! :)
Jos yksi pieni lapsi keskeyttää vaikka 5 kertaa parin tunnin aikana niin 3 lasta keskeyttää 15 kertaa. Plus lisäksi tulee muutama riita, joka vaatii huomiota?
Kenties vaipan vaihtamista? Unilta heräämistä? Tulee joku vahinko: kukkapurkki kaatuu, joku kompastuu, tavaraa menee rikki.
Sinusta siis vanhemmuus loppuu kun sinä astut sisälle ovesta. Mielenkiintoista. No en yhtään ihmettele miksi eräät "yllättyy" millaista perhe-elämä on kun saa oman lapsen.
juuri mainitsemistasi syistä. 2,5v kaksoset on sellainen yhdistelmä, että huomio täytyy kiinnittyä heihin, tai tapahtuu hirveitä. Mun ystävät kyllä tietää ja ymmärtää, että kun meille tulee/tulen lasten kanssa kylään, niin seurustelu jää helposti vähemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se kuule on jos menee vierailulle pikkulapsiperheeseen! Seuraavan kerran pyydä ystäväsi lähtemään esim. kaupungille kahville niin saatte jutella rauhassa. Ystäväsikin on varmasti mielissään kun saa jutella rauhassa.
Minullakin on eräs kaveri joka ilmeisesti todella olettaa että reilu 2-vuotias jaksaisi leikkia pari tuntia itsekseen häiritsemättä meidän kahvitteluamme. Mutta ei se ihan niin mene.. Ei vaikka kuinka sanoisi lapselle, että annapa aikuisten jutella vähän aikaa rauhassa tms. Onneksi minulla on myös paljon ystäviä jotka tuntevat lapsen normaalia kehitystä.
Ja en minäkään todellakaan siitä nauti, että lapsi koko ajan pyörii ympärillä höpöttämässä kun yritän keskustella muiden kanssa. Mieluusti tapaankin ystäviäni kodin ulkopuolella jos mies vain pystyy tuolloin lasta hoitamaan.
8 ja muutkin, en tosiaan siis mennyt olettaen, että lapset eivät näy tai muutakaan. Huomioin lapset, vein tuliaisia ja leikitin sillä aikaa kun äiti laittoi kahveja. Enkä syytäkään lapsia siitä, etteivät osanneet käyttäytyä, vaan äitiä siitä, että kutsuu vaihtamaan kuulumisia ja aidosti odotin sitä, petyin kun emme saaneet toisen vierailun aikana YHTÄKÄÄN lausetta vaihdettua loppuun ilman keskeytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 ja muutkin, en tosiaan siis mennyt olettaen, että lapset eivät näy tai muutakaan. Huomioin lapset, vein tuliaisia ja leikitin sillä aikaa kun äiti laittoi kahveja. Enkä syytäkään lapsia siitä, etteivät osanneet käyttäytyä, vaan äitiä siitä, että kutsuu vaihtamaan kuulumisia ja aidosti odotin sitä, petyin kun emme saaneet toisen vierailun aikana YHTÄKÄÄN lausetta vaihdettua loppuun ilman keskeytystä.
tosiaan yhtäkään? Edes tervehdystä joka yleensä on yksisanainen lause? Höpönlöpö, et vaan todennäköisesti ole tottunut lapsiperheen elämään ja se ärsyttää sinua hyvin heppoisinkin perustein. Mutta kuten sanottu: tavatkaa jatkossa muualla ilman lapsia.
lauseen tulee sisältää aina verbi, eli tervehdys ei ole lause, sen sijaan esim. "Hei, onpa kiva nähdä pitkästä aikaa!" on, mutta tällaisiin ei ollut mahdollisuutta. Lisäksi työskentelen lastenhoitajana joten ymmärrän lapsia, tiedän kehityksestä, jne. mutta en ymmärrä aina vanhempia :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOka olettaa että leijutaan jossain fiktiivisessä kuplassa: menet kylään, viet tuliaisia (???) ja leikität lapsia (???) sitten odotat että kun istut pöytään, lapset elää hiljaa kauniisti omia leikkejään, sulassa suvussa kauniissa silitetyissä vaatteissaan (sävysävuun ja tahrattomat).
MITÄ PAHAA SIINÄ ON ETTÄ LAPSET ELÄÄ NORMAALISTI VAIKKA TULET HEILLE KOTIIN?
Meillä on kokoajan tuollaista, vaikka ei olisi vieraita kylässä niin lapsilla riittää juttuja ja toimintaa.
Äitinä osallistun lapsien juttuihin. Olit meillä tai et.
Jos et tätä tajua, niin nähkää jossain ilman niitä lapsia ja heidän aiheuttamiaan keskeytyksiä.
8, joka sietää omilta lapsilta normaalin elämään kuuluvan toiminnan ja sietää saman myös muiden lapsilta.
seuraamaan, niin: ONHAN sitä olemassa naisia, jotka eivät opeta lastaan odottamaan puheenvuoroa!
Minulla esimerkiksi on oikein mukava kahden lapsen äiti naapurina, joka on vieläpä ammattikasvattaja eli opettaja. Antaa vielä viisivuotiaansakin häröillä mielin määrin, koko ajan keskeyttää ja äiti antaa!
Eli minua ärsyttää erityisesti äidin tapa antaa lapsensa keskeyttää ihan kaikki jutut aina, kun huvittaa. Ei sinänsä se lapsi, joka tietenkin toimii juuri niin, kuin äitinsä antaa.
Itse olen opettanut lapsilleni, että kukin odottaa puheenvuoroaan. Hätätilanteet ovat asia erikseen, mutta muuten ei toisen puhetta keskeytetä. Toimin lasteni suhteen samoin eli en keskeytä heitä, annan puhua rauhassa asiansa loppuun asti ja keskityn siihen, mitä he sanovat.
Eli se on yhdistelmä ohjeita JA omaa esimerkkiä! Pelkillä kielloilla ei siis lasta voi opettaa olemaan huomaavainen, siinä on itse näytettävä esimerkkiä.
Minusta muutoin äiti tekee aika ikävän karhunpalveluksen lapselleen. Viimeistään koulussa lapsen ON osattava antaa muille puheenvuoro!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ymmärryksestä. Juuri tätä olen koko ajan ajanut takaa. Ja ihmettelenkin, miten niin monessa lapsiperheessä kyläillessäni vierailu sujuu mukavasti, lapset touhuilee ja ymmärtää että nyt puhutaan aikuisten juttuja ilman keskeytyksiä jne. Ja näillä tantoilla viime viikolla ei ollut käsitystäkään mistään tällaisesta, vaikka monessa perheessä kyläilyt sujuu rauhassa. Mutta nyt ymmärrän, kun olen näin monta äkäistä vastausta saanut, että läheskään kaikki eivät edes yritä kasvattaa lapsiaan vaan pitävät luonnollisena tuollaista käytöstä!
t. ap, joka nyt ymmärtää myös monen vanhemman käytöksen muuallakin, kun MEIDÄN LAPSET SAA KÄYTTÄYTYÄ IHAN SAMALLA LAILLA OLLAAN SITTEN KOTONA, KIRKOSSA TAI SAIRAALASSA VIERAILULLA!
taapero-ikäisten kanssa se ymmärrettävästi menee helposti tuohon,mutta mun mielestä ihan hyvin, jos mahdollista, esim. isä voi hetken leikittää lasta tai muuta sellaista...edes sen kahvikupposen ajan.
Kun puhutaan isommista lapsista niin oletan heidän antavan aikuisille "hetken rauhan". Mikään edellä mainituista EI tarkoita, että lasten kuuluu olla näkymättömiä, kuulumattomia tai istua sohvan reunalla vierailun ajan. Lapset TULEE myös huomioida, mutta ystävyksillä ON oikeus myös saada ajatuksiaan vaihdettua.Kyse ei varmaankaan ole tuntikausien juoruilusta ja lasten perustarpeiden laiminlyönnistä.
Ja minulla itsellä on kaksi lasta. Pienempi on vauva vielä ja vanhempi pian 3. Vauvaa nyt on "palveltava" silloin kun käsky käy ja taaperonkin kanssa vielä joutuu varmasti moniin keskeytyksiin, mutta jo taaperolle on alettava opettamaan sitä, että hän ei ole maailman napa. Viimeistään leikki-ikäisen on se sitten opittava.
Ja tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että lasten on oltava hiljaa nurkassa pukahtamatta mitään tuntiin vaan kyllä lasten täytyy myös osata oppia se, että aikuiset ihmiset juttelevat keskenään eivätkä koko ajan kiinnitä heihin huomiota. Tiedän myös tapauksia, joissa muksut koko ajan huutavat päälle, hakevat huomiota kaikin keinoin ja vanhemmat lähtevät siihen leikkiin mukaan. Sellaisessa paikassa on todella ärsyttävä vierailla.
Enkä siis missään nimessä tarkoita sitä, että olisin odottanut kaiken huomion itselleni. Tarkoitin nyt vain ja ainoastaan sitä, ettei ollut kovin "arvostettu" olo vieraana. Ja minut oli siis kutsuttu, en ollut tuppautunut.