Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä siitä että hyväosaisten lapset pääsee helpommin yliopistoon?
21.02.2011 |
Minusta se menee niinpäin, että n eihmiset, jotka on keskimääräistä älykkäämpiä, pärjää elämässä paremmin ja pääsee yliopistoon ja on siksi hyväosaisia. Ja taas ne keskimääräistä vähemmän älykkäät pärjää koulussa huonommin, menevät amikseen ja ovat vähemmän hyväosaisia.
Ei pelkkä asenne tai kotiilmapiiri takaa hyvää kouluosaamista, vaan älynlahjat myös.
Kommentit (30)
vanhempasi olivat oikeassa. Mutta miksi et olisi valinnut kauppatieteitä?
Tulevalta tohtorilta tämän tason höpötystä? Kulttuurihistoria on yleissivistävää ja siinä liikutaan pohjimmiltaan tärkeiden asioiden parissa. Kauppatieteet on tätä tämän päivän hömppää, jolla ei ole mitään tekemistä "oikeasti" merkittävien asioiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
helpommin yliopistoon. Muut ovat samalla viivalla.
No tää oli just otsikoissa, eli tutkittu juttuEi Suomessa hyväosaiset sen paremmin pääse yliopistoon, vaan ihan pisteiden mukaan päästään läpi.
ap.
Aijaa, no ymmärsin kysymyksen / väitteen hiukan väärin. Luulin että tarkoitit sellaista yhteiskunnan tarjoamaa etua kuten ruotsinkielisillä. Etkä nuorten omaa fiksuutta/tyhmyyttä hakutilanteessa.
tarkoitit siis, miksi hyväosaisten muksut saavat parempia pisteitä eli pärjäävät mm. kokeissa paremmin ja miksi ovat useammin hakemassa sinne opinahjoon.
No kuten täällä on monta kertaa sanottu, niin kulttuuri mistä tulee, vaikutta paljon. Eli siis paljonko se opiskelu kiinnostaa ja paljonko perhe ja suku siihen "kannustaa" esimerkillään.
eihän kyse ole siitä, että toiset saisivat etua pääsykokeissa, vaan siitä että koulutusta arvostavista perheistä mennään todennäköisemmin yliopistoon, koska se on heille luonteva valinta. Koulutusta arvostetaan usein hyvin koulutetuissa perheissa.
kulttuurihistoria on hömppää verrattuna kauppatieteisiin.
Mutta toki kulttuurihistoria on hurjan paljon mielenkiintoisempaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaathan ap, että myös ne älynlahjat ovat periytyvä ominaisuus. Kun vanhemmat on mensan tasoa, niin todennäköisesti lapsellakin on älyä ja kun vanhemmat ovat vanhalla termillä sanottuna "heikkolahjaisia", niin tuskin heidän geeneillään mensalaista saa aikaiseksi. Tätä ei usein ääneen sanota, mutta omassa työssäni törmään siihen jatkuvasti. Tarkoitus ei ole loukata ketään, vaan tarjota uusi näkökulma mietittäväksi.
T. opettaja
Vanhemmillani pohjana kansakoulu.
Aina kannuistettiin opiskelemaan, lukiota pidettiin itsestäänselvyytenä ja höpötiedevalintani oli vanhemmistani hieno valinta. Kolussa minulle ja veljelleni valittiin harvinaiset A-kielet, että meillä olisi hyvät lähtökohdat ja pääsisimme parempiin kouluihin.
Opetan yliopistolla nykyisin. Vanhempien (ja isovanhempien) asenne ratkaisi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhempani eivät pystyneet auttamaan läksyissä, joten kävimme veljeni kanssa yksityistunneilla tarvittaessa.
Ehkä vanhempani olivat poikkeuksellisia duunareita 70-luvulla, mutta näin he tekivät.
ja lähestulkoon kaikki opiskelukaverini ovat akateemisista perheistä. Toki akateemisten perheiden lapset hakevatkin useammin yliopistoon kuin duuanriperheiden lapset, mutta uskoisin heidän myös pääsevän hiukan helpommin.
Useimmat ei-akateemiset ihmiset pitää akateemisia tylsinä teoreetikkona ym ym. Tämä asenne tarttuu lapsiin ja kun ratkaisujen hetki koittaa, he hakeutuvat amikseen tullakseen kunnollisiksi duunareiksi. Kukapa nyt ehdoin tahdoin haluaisi alkaa johonkin luuseriammattiin niinkuin lääkäriksi tai juristiksi. Eihän ne raukat osaa edes taloa rakentaa/sukkaa kutoa.