Kuusivuotias leikkii tupakanpolttoa

Mikä neuvoksi, kun kuusivuotias on jostain keksinyt alkaa leikkiä tupakanpolttoa esim. juomapilleillä. Meillä ei tupakkaa polteta, eikä edes kaveripiirissä saatikka muualla perheessä ketään tupakoijia ole... oma suhtautumiseni tupakoimiseen on ehdoton ei, mutta mitäs kun kyse on tässä vaiheessa vain jonkinlaisesta roolileikistä? Pitääkö se ohittaa samalla asenteella kuin pyssy- ja miekkaleikit, vai puutunko asiaan kieltävästi jo nyt?



Miten itse olette tällaisessa tilanteessa toimineet? Yleensä en ota pultteja juuri mistään asiasta ja muutenkin olen suht avoin, mutta jostain syystä nyt tämä tupakointileikki nostattaa minussa ihmeellistä voimattomuuden tunnetta enkä oikeasti tiedä, miten reagoida. Tunnen itseni ihan tyhmäksi.



Olisko nää nyt jotain flashbackeja lapsuuden traumoihin: omat vanhempani polttivat niin, että tuskin olohuoneessa ihmisiä savun läpi edes näkyi... sittemmin lopettivat kyllä ennen kuin itse ehdin edes teini-ikään.



Kaikkea ne lapset keksii.