Abien äidit/isät

Turha tehdä kärpäsestä härkästä.

Meillä on tänä keväänä neljä ainetta kirjoittava abiturientti ja on ihan valtavan stressaantunut; lukee hirveän paljon (on lukenut jo useamman kuukauden) ja nyt pelkään että lukulomalla riistäytyy ihan käsistä. Äsähtelee jatkuvasti ja on kireä, huutaa pikkusisaruksiaan olemaan hiljaa vaikka omassa huoneessa on sisaruksilta lukurauha ja tulpatkin korvissa. Hermona on siis sekä kirjoitusten että lääketieteellisen pääsykokeiden kanssa. Pelottaa että tuo lapsi romahtaa vielä, tuntuu ettei tee mitään muuta kuin lukee niiden vähien kurssien suorittamisen ohella. Miten voisin helpottaa tytön elämää? Mitään paineita en ole asettanut (itse en ole edes lukiota käynyt) tai vaatinut laudatureja tuomaan, mutta itse on perfektionistiluonne. Osaisiko joku auttaa? Miten teillä selvittiin abikeväästä?

eikä siis nyt tarvitse pääsykokeisiin lukea. Muuten samoja kokemuksia, en uskalla kohta suutani avata, kaikki mitä sanon, on väärin. Niin kärttyisä on joka asiasta.

Eli taitaa olla se stressi sitten, toivottavasti hellittää..

ja kovasti, jos tavoitteet on korkealla ja ne haluaa saavuttaa. En nyt niin kovin vakavana tuota pitäisi, mutta kannattaisi varmaan panostaa siihen, että nuori vähintään kerran viikossa pitää ihan oikean vapaapäivän ja rentoutuu. Voisitteko mennä yhdessä esim. kylpylään ja muihin kivoihin, johon hänellä ei kavereiden kanssa tulisi niin vain mentyä? Ja siinä rentoutumisen lomassa voisit ihan hyvin jutella siitäkin, miten asioiden omaksuminen ja älyllinen toiminta VAATII relaamistakin välillä.



Itse olin juurikin tuollainen abivuonna, luin eka ihan sikana ylppäreihin ja tulikin suora rivi älliä. Ja sitten eka yrittämällä sisään oikikseen. Viisas äitini onnistui yhteen väliin silloin tosi sopivasti sanomaan, että ongelma ei varmasti minulla tule olemaan se, että luen liian vähän, vaan se, että muistan myös levätä. Ja muutamaa päivää ennen pääsykokeita sai mut myös relaamaan ja ottamaan iisisti, siinä vaiheessahan ei enää mitään ihmeitä tehdä.

siis meillä oli tuollaista viime vuonna. Ja kirjoitukset meni aina päin peetä (mukamas) sillä krijoitti 3 L ja 2 E:tä eli aina oli mennyt niiiiiiiiin huonosti. Kohta se on ohi, vielä pääsykoerutistus ja sit..

Mutta kun ongelmana on se, että jos ehdotan vaikka kylpylään menoa tai muuta sellaista, tai kavereille soittamista/kyläilemistä niin vastaukseksi tulee huuto siitä, että haluan pilata hänen tulevaisuutensa kun en anna lukea.



Nukkuu tuo sentään vielä 7-8 tuntia yössä, mutta mitään muuta elämää ei tunnu olevan. Lenkille tytön sain sillä, että hapen saaminen tehostaa aivojen toimintaa, nyt käy päivittäin lenkillä. Muun ajan lukee.



Toki pitää lukea jos haluaa pärjätä, mutta silti pelottaa nämä määrät. Paljonko teillä luetaan?



- AP

Nuori ei välttämättä lue ihan sitä koko aikaa, mitä luulet hänen lukevan, vaan saattaa hyvin tehdä kaikenlaisia sijaistoimintoja, esim. tekstailla, pelata, olla netissä, siivota laatikkoja ym. ym. :-) Eli ei ehkä ole ihan niin tiukille vetänyt itseään kuin luulet. Minä aikanaan lukulomalla katsoin olympialaisia, jotain kelkkailua esim. sijaistoimintona. Ja se toisaalta sitten vasta stressaakin, jos tuntuu siltä, ettei käydä lukuaikaa hyödykseen, vaikka pitäisi.



Toinen juttu on se, että toivottavasti nuoresi "lukee" hyvällä tekniikalla eli siis että ei vaan tankkaa asioita kirjan alusta loppuun. Huonolla opiskelutekniikalla voi tulla huonoja tuloksia vaikka kuinka käyttäisi aikaa ja homma valuu hukkaan. Ja hyvällä tekniikalla taas ei tarvitse aivan niin piippuun itseään vetää ja homma tuntuu konkreettisemmaltakin, kun tekee erilaisia harjoituksia, tiivistelmiä, ideakarttoja, muistiinpanoja jne.

nykyisessä asuinmaassamme kirjotetaan yhdellä kerralla mitä kirjoitetaan, ei uusita, koroteta tai siirretä myöhemmäkis

systeemi on erittäin hyvä

joka päivälle myös rentouttavaa tekemistä. Ruokataukoja ja päivällä myös vaikka lenkille. Naapurintyttö oli kovin samanlainen abivuonna. Mutta onneksi kuunteli äitiään ja miettivät hyvän päiväjärjestyksen. Määrättömästi ei kannata lukea, ei se tieto mene päähän, jos on kovin väsynyt ja stressaantunut.

ja kirjoitin kuusi ällää. Niin helppoa se on kun työskentelee koko lukion ajan suht ahkerasti ja on vähän älliä päässä. :) Lukuloma on suht turha, ei siinä kerkeä koko lukion oppimäärää päntätä jos on laiskotellut ne pari muuta vuotta.



Tsemppiä nyt kuitenkin, koeta muistuttaa tytärtäsi ettei elämä lopu ylioppilaskokeisiin. Etenkin lääkikseen pyrkiessä pääsykoe on kaiken a ja o ja miten meinaa niihin jaksaa lukea jos uuvuttaa itsensä ihan yo-kokeilla.

Itse en kyennyt lukemaan ylppäreitten jälkeen enää pääsykokeisiin, sillä ei maistunut yhtään enää lukeminen... :) Mutta molempiin kokeisiin luin keskimäärin työpäivän 6-7 päivänä viikossa... Tosin ylppäreistä en ottanut hirveästi paineita, luin sitä mikä kiinnosti, enkä ennen lukulomaa koskenutkaan kirjoihin. :) Kannattaa koittaa vihjata, että se onko arvosana eximia vai laudatur ei useinkaan ole ratkaisevaa eroa esim. kouluun pääsyn kannalta. Itse säästäisin ehdottomasti energiaa mieluummin pääsykokeisiin lukemiseen kuin käyttäisin sitä ylppäreihin.



Ja jos jotenkin haluaa auttaa, niin itselleni oli suuri apu vertaistuesta, jota sain valmennuskurssilla. Se lisäsi samalla lukemiseen vaihtelevuutta, kun ei koko ajan ollut yksin nenä kirjassa. Ja jos ei valmennuskurssi tunnu hyvältä, niin voihan sitä asioista mitään tietämättömätkin kysellä jotain asioita tms. Rentous ja lepo on oikeasti aika tärkeitä, ja stressi kuormittaa aivoja haitaten oppimista. Mutta myös kannustusta on kiva kuulla, niin päin muotoiltuna että oletpa ahkera ja voi vaikka yrittää vähän palkita... vaikka kesken luku-hetken viiä jätskiannos tms, mikä ei suoranaisesti häiritse lukemista.

sillä nämä muutamat kuukaudet selviää.