Kyllä on kotiäiti kusessa, jos mies ottaa ja lähtee!
Etenkin jos on vielä avioehtopaperiin menty nimi laittamaan...
Kommentit (20)
että jotkut on, ainakin hetken aikaa jos ei osaa hakea apua mistään. Mutta itse omaisuus ei takaa onnellisuutta.
minä olen eronnut entisestä miehestäni ollessani työelämässä. muutaman kuukauden yritin kituuttaa töissä, mutta kun en enää kyennytkään vuorottelemaan vammaisen lapseni hoitamisessa miehen kanssa (muutti toiselle paikkakunnalle), jouduin jäämään kotiin omaishoitajan tuelle.
kuvitteletko, että ero olisi helppo ja miellyttävä työssäkäyvällekään? taidat olla kovin naiivi, etkä kykene nyt ajattelemaan muuta kuin inhoasi kotiäitejä kohtaan.
En tiiä missä sellasia perheen jättäjä miehiä on, mutta ei täällä ainakaan.
Kotiäidin mies voi myös kuolla tai jotain muuta yllättävää tapahtua (työttömyys, sairaus tms.). Ei se maailmanloppu ole, ihminen on selviytyjä ja sopeutuu uusiin tilanteisiin. Mielestäni tärkeämpää on elää tässä ja nyt eikä murehtia aina sitä pahinta mahdollista.
Minulla on vakivirka odottamassa. Tosin mieheni rakastaa minua eikä ole lähdössä minnekään.
Olen meistä se varakkaampi ja kotiäiti. Mieheni elintaso laskee jos eroamme.
kun vituttaa niin heidän jäädessä makaamaan lämpimän peiton alle kun minä raahaan pakkasessa lapsia hoitoon ja menen tylsään työpaikkaan.
Vituttaa se kun toisilla on varaa olla töissä. Kihisen monesti kuten ap, että vittu kun sulla mies ees jättäis niin et enää olis niin tyytyväinen.
ainakaan tämä kotiäiti, juuri siksi kun oli tehty se avioehtopaperi.
Miks AINA oletetaan, että nainen on pa?
Osakeyhtiöstämme puolet on minun.
erosin 4kk sitten... Tuntuu, että olen rikas nyt. Saan matkustella, on vapaa-aikaa ja mullon rahaa vaikka mihin
6 vuotta kotona
Miksi en uskaltanut tehdä tätä aiemmin
paitsi henkisesti ehkä. Hankkisin vuokra-asunnon ja töitä :) Koulutuskin löytyy.
Olisin aivan nesteessä, toki olisin sitä myös vaikka olisin työssäkin, koska olen surkea palkkaisella alalla. Toisaalta varakas mies joutuis maksamaan kivat elarit että ehkä pärjättäis.
Kannattaa laittaa oma elämä kuntoon, niin ei tarvitse katkerana vihata kaikkia/kaikkea. Menee elämä vain hukkaan ja huonolla tuurilla tartutat katkeruutesi omiin lapsiisi.
vaimolleen. Mites sitten kun lapset kasvaa? Entä jos ero tulee myöhemmin? Naisen eläke tulee olemaan huono.
Minulle on itsestään selvää, että pitää elää niin että pystyy itsensä elättämään nyt ja tulevaisuudessa (jos on siis terve) ja tarpeen vaatiessa myös lapset.
turvaisi. Enpä olisi kusessa ja olen jo ukolleni ilmoittanutkin, että voi lähteä uutta rouvaa etsimään, erinäisistä syistä johtuen. Tuossa tuo vaan notkuu edelleen, huoh.
Ei Suomessa kukaan joudu kadulle tai näe nälkää tms
Just juu, voi kun oiskin totta..
Minä olisin kusessa. Ei yhteistä taloa(miehen talo), ei kertynyttä eläkettä juurikaan, ei koulutusta, ei työtä odottamassa, ei naimisissa eikä mitään muutenkaan minulle eron myötä tulisi. pari lastani ei ole nyk. miehen vaan entisestä liitosta jossa isä ei maksa mitään.
Tosin eihän sitä voi tietää.
Sen minä kuitenkin tiedän tasantarkkaan, että jos meille ero tulisi, mun mies EI IKINÄ jättäisi mua ja lastansa pulaan. Mä en tiedä millainen kusipää ap:lla on miehenä, mutta mun mies on vastuuntuntoinen ja luotan häneen 150%.
Tilanne voisi tietenkin olla toinen, jos vaikka häntä pettäisin mutta niin ei ikinä tulisi käymään.
t. rikas ja laiska akateeminen kotiäiti