Olen esimurkkuikäisten kotiäiti. Haluatko kysyä jotain?

Koetko ympariston (siis muiden ihmisten) painostavan sinua toihin tai kyselevan "miten saat paivasi kulumaan"?



Nautitko kotonaolosta? Onko se oma valintasi vai olosuhteiden pakosta tehty ratkaisu?

Koetko ympariston (siis muiden ihmisten) painostavan sinua toihin tai kyselevan "miten saat paivasi kulumaan"? Nautitko kotonaolosta? Onko se oma valintasi vai olosuhteiden pakosta tehty ratkaisu?

Kyllä kerran on itseasiassa kysytty, miten saan päiväni kulumaan. Kysyjä oli itse lapseton. Kotonaolossa on hyvät ja huonot puolensa. Valinta on osaksi olosuhteiden pakosta, mutta myös oma valintani ja mieheni valinta.

tätä viime päivinä noussutta kohua siitä, miten kotiäitiys on muka maailman kauhein asia. Miten se on? Jos perhe tulee toimeen pelkästään toisen puolison palkalla, niin miten se on muilta pois? Kukin eläköön tässäkin asiassa kuten parhaaksi näkee.



Tämän vain halusin sanoa. Ei mitään kysyttävää ;)

tätä viime päivinä noussutta kohua siitä, miten kotiäitiys on muka maailman kauhein asia. Miten se on? Jos perhe tulee toimeen pelkästään toisen puolison palkalla, niin miten se on muilta pois? Kukin eläköön tässäkin asiassa kuten parhaaksi näkee. Tämän vain halusin sanoa. Ei mitään kysyttävää ;)

ap

"ihan täysi kotiäiti", vai teetkö jotain (ansio)työtä esim. freelancer-pohjalta kotona?



Millainen koulutus sinulla on? Onko sinulla mahdollisuutta päästä koulutustasi vastaavaan työhön sitten, jos joskus haluat palata töihin/perheen tilanne sallii työhön palaamisen? Tarkoitan siis sitä, että oletko sellaisella alalla, jossa ammattitaito säilyy pitkästäkin työelämästä poissaolosta huolimatta.

On koulutus, mutta ei mahdollisuutta päästä koulutusta vastaavaan työhön. Mielestäni ammattitaito on tallella, mutta työnhakijoita on niin paljon, että realistista työllistymisen mahdollisuutta ei ole.