Äidit töihin pois kotoa lorvimasta

Perhe saa minun mielestäni päättää ihan itse miten elantonsa hankkii. Taisin mainitakin, että mies on palkkatyössä ja minä kotona.

Meillä tämä on tietoinen yhteinen valinta. Sinä et elätä minua vaan minun mieheni.

aika yksioikoinen näkemys toimittajalla. Onko ihmisen elämän päämäärä olla veroja maksava työssäkäyvä?

Onko työssäkäyvien elämän päämäärä elättää kotona olevia?

meni jo parin samaa aihetta käsittelevien ketjut mulla sekaisin. Tässä ketjussa en ollutkaan puhunut tuosta meidän valinnastamme.

aika yksioikoinen näkemys toimittajalla. Onko ihmisen elämän päämäärä olla veroja maksava työssäkäyvä?

Onko työssäkäyvien elämän päämäärä elättää kotona olevia?

"Elän ihan perheemme rahoilla

Perhe saa minun mielestäni päättää ihan itse miten elantonsa hankkii. Taisin mainitakin, että mies on palkkatyössä ja minä kotona.

Meillä tämä on tietoinen yhteinen valinta. Sinä et elätä minua vaan minun mieheni."

ei ole mitään lorvailua, vaan jatkuvaa viipottamista paikasta ja tehtävästä toiseen, ihan väsyksiin asti. Lorvimisaikaa ei yksinkertaisesti ole. Tiedän kokemuksesta. Tiedän kokemuksesta myös työelämästä jotakin. Ei sekään helppoa ole. Eli lopettakaamme toistemme mollaaminen ja tyhjänpäiväinen haukkuminen.

Jos emme tekisi lapsia yhteiskuntaan, niin kohta ei olisi työntekijöitä eikä siis näitä VERONMAKSAJIA! Kyllähän nämä valittajatkin ovat itse olleet lapsia ja jokuhan on heidänkin tarhamaksut maksaneet....järki käteen!

miksi aina puhutaan kotihoidontuella olevista

lorvijoina. Samaan aikaan niitä työttömyysrahalla

tai työmarkkinatuella lorvijoita on kotona, eikä aikomustakaan mennä töihin!! Paremmat rahathan sitä sillä tavalla sais, ei vaan mene mun jakeluun, että jos ei edes aikomusta mennä töihin, niin miksi siitä maksetaan.

Minulla on kaksi lasta, 1,5v ja 2,5v ja tällä hetkellä heidän kanssaan on niin helppoa, että ehdin lorvimaankin (kuten nyt) ja silti hoitamaan kodin, pesemään pyykit ja laittamaan ruoat. Tekisi mieleni jäädä kotiin vielä vuodeksi lorvimaan, viettämään näitä rauhallisia aamuja kun ei mihinkään ole kiire, puuhastelemaan sitä mitä mieli tekee.



Toki on rankempia päiviä, huutavia lapsia, pyykkikasoja ja univelkaa ajoittain, mutta sitähän on niillä työssäkäyvilläkin. Eli kyllä koen pääseväni helpolla näin kotona.



Mutta työelämä kutsuu, ja syksyllä menen töihin ja lapset hoitoon. Koen tekeväni tämän lasten takia, oman itseni vuoksi olisin kernaasti vielä kotona löllimässä. Mutta tuo vanhempi kaipaa ystäviä niin kovasti jo, eikä täällä oikein ole tullut mahdollisuutta järjestää niitä. Myös kielen takia tahdon lapset hoitoon aiemmin, koska saavat tukea toiseen kotikieleensä. Lisäksi on kiva, jos ruokaa saadaan paremmin pöytään ja katto pidettyä pään päällä, nyt on ollut rahallisesti tiukkaa jo aika kauan.



En kyllä mieti yhteiskuntaa tässä päätöksessä, vaan ihan meidän perheen tilannetta.

Minulla on vakituinen työpaikka, toisin kuin tuolla naisella joka on joku ihmeen vapaatoimittaja?? Mahtaako hän tehdä 40 h työviikkoja plus ylitöitä kuten minä olen tehnyt perheellisenä?

Korjattakoon tähän, että vapaa toimittaja saattaa hyvinkin tehdä 40 tunnin työviikkoja ja myös iltaa, yötä ja viikonloppua. Vapaa toimittaja on yrittäjä, joka usein joutuu ottamaan kaikki saamansa työt vastaan, jotta asiakassuhde ei kärsi. Työtä on kausiluontoisesti aivan liikaa / liian vähän.

Itse olen tällainen vapaa kirjoittajanplanttu, joka lorvii kotona :) Lapset ovat päiväkodissa 6 h päivässä ja aikamoista sommittelua välillä, että saan kaikki haastattelut ym. työrauhaa vaativat asiat sovittua lasten päivähoidon ajalle. Iltapäivisin en työskentele, mutta lasten mentyä nukkumaan jatkan usein yömyöhään. Homman joustavuus on silti normityöelämään (sekin on koettu) verrattuna aivan huippua. Mutta älkää nyt tämän kolumnin vuoksi meitä "friikkuja" tuomitko, ahkerasti teemme töitä mekin leipämme eteen niin kuin jokainen ihminen, kukin voimavarojensa mukaan :)

tutkimukset on luultavasti tehty ennemmin K-marketin tuulikaapissa kun Mikkoset ei Salea käytä :D

olisin kotiäitejä enemmän huolissani keskimäärin alhaisesta eläkkeellejäämisiästä, joka johtuu suurelta osin sirauseläkkeistä. Toisin sanoen ihmiset väsyvät töihinsä ja sairastuvat verrattain nuorina Suomessa.

On tietenkin totta, että jos lapsia on useampia, kannattaa kotijaksot jakaa vanhempien kesken. Yksitäinen muutaman vuoden jakso sen sijaan ei eläkkeeseen mainittavasti vaikuta.

Nuo ikuiset kotiäidit on kuitenkin marginaalinen ilmiö, ei valtava yhteiskunnallinen ongelma, joskin tietysti aina ongelma yksilötasolla. Muita ei ehkä vaatine ihan näin suurta haloota.

Minä olen huolissani siitä, ettei näille naisille kerry eläkettä. Vanhuudessa he ovatkin sitten yhteiskunnan elättejä ja hakevat sossutukia, kun omaa eläkettä ei ole kertynyt!

Olen nainen, olen äiti. Haluaisin hoitaa omat lapseni kotona 3-vuotiaiksi, mutta ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa. Töihin on pakko mennä niin ja en voi heittäytyä miehen varaan, koska tilastollisesti miehet kuolevat naisia aiemmin, joten oma eläke on tienattava. Sossun elätiksi en aio ruveta.

Suomessa kotiäitiys, etenkin jos perheessä on vain yli 3-vuotiaita lapsia on täysin kiellettyä. Jos minä haluan lusmuilla ja velttoilla kotona mieheni rahoilla ilman yhteiskunnan tukea, niin miksi en saa tehdä sitä? Ollaan tyytyväisiä suomalaiseen järjestelmään, jossa naisen ei ole pakko jättää työpaikkaansa lapsen saatuaan kuten on monissa muissa maissa, joissa äitiysloma on vain muutaman kuukauden ja lastenhoitopaikoista maksetaan todellisia kuluja vastaava hinta.



Muistan lukeneeni aiemminkin, kai viime vuonna kyseisen toimittajan kolumnin kotiäitiydestä ja se oli minun mielestäni yhtä kotiäitivastainen. Äskettäin jopa mietin, että mikä kotiäitivastainen kampanja Hesarilla on menossa. Suomessa on suuri määrä työttömiä joten eikö ole hyvä, että osa meistä on poissa työmarkkinoilta.

Minä olen huolissani siitä, ettei näille naisille kerry eläkettä. Vanhuudessa he ovatkin sitten yhteiskunnan elättejä ja hakevat sossutukia, kun omaa eläkettä ei ole kertynyt!

Olen nainen, olen äiti. Haluaisin hoitaa omat lapseni kotona 3-vuotiaiksi, mutta ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa. Töihin on pakko mennä niin ja en voi heittäytyä miehen varaan, koska tilastollisesti miehet kuolevat naisia aiemmin, joten oma eläke on tienattava. Sossun elätiksi en aio ruveta.

jos olet alle 50 v, voin kertoa et tule saamaan tältä maalta yhtään eläkettä. Ihan perusmatikalla se on hyvin helppo laskea, vrt ihmisten keski-ikä, eläkeläisten määrä. Rahat loppuvat kesken.

Joten älä ole huolissasi eläkkeiden tasapuolisuudesta, kaikki saavat puhtaan nollan.

Mulle elämässä tärkeintä on eritoten lapseni hyvinvointi. Ja siksi haluan olla hänen kanssaa ensimmäiset vuodet elämästänsä. Lapsen kanssa saa vain yhden mahdollisuuden ja minä otan siitä kaiken irti.

Parhainkaan ammattikasvattaja ei voi korvata lapsen omaa vanhempaa!

Mitä siinä on pahaa? Eikö minulla ja perheelläni ole oikeutta tehdä meille sopivia valintoja?

aika yksioikoinen näkemys toimittajalla. Onko ihmisen elämän päämäärä olla veroja maksava työssäkäyvä?

Onko työssäkäyvien elämän päämäärä elättää kotona olevia?

Itellä on neljä lasta ja olen osa-aikatyössä, koska minun ei ole kannattavaa olla kokoaikatyössä. Palkka alallani ja missä asun on nippanappa 2000€ ja kun siitä maksan verot ja neljän lapsen hoitomaksut niin käteen jää vähemmän kuin nyt osa-aikatyössä. Minä haluaisin kokoaikaisen työn, mutta tässä elämäntilanteessa se ei ole järkevää. Pitää odotella, että lapset kasvaa isommiksi, ja katella sitten uudestaan. Asiat ei aina ole niin yksioikoisia, kuin väitetään.

että äidit hoitavat pikkulapsensa itse kuin, että vievät kunnalliseen hoitoon. Sitä paitsi pikkulapsen äidin työpanos on ihan puolvillanen, muistan hyvin kun olin itse siinä vaiheessa, en pystynyt kunnolla keskittymään mihinkään kun ajatukset oli koko ajan lapsen luona, että miten hän siellä hoidossa pärjää. Ja sairastelut sitten myös vievät äidin työaikaa. Puhumattakaan siitä, että on lapsen etu kun äiti itse hoitaa. Jos tietysti on täyspäinen äiti kyseessä, sillä varauksella.

mulal on kolme lasta, vanhin 8v ja nuorin 4v. ja olen hoitanut lapset kotona MUTTA tehnyt kuitenkin osa-aikatöitä lähes koko ajan.

Mies on kokopäivätyössä.

Lapset siis päiväkodissa 2pv/vko, 4 tuntia kerrallaan!

se, että niihin ilmeisesti kirjataan kotihoidontukea nostavat, eikä hoitovapaalla olevat.



Kotihoidontukea nostava nainen (tai mies) kun voi käydä ihan täysipäiväisesti töissä, opiskella jne...

Täällä kotiäitiyttä arvostetaan ja sen vuoksi täällä on ihana asua! Mikä ihme siinä on, että Suomessa arvostetaan rahan hankkimista noin paljon? Sillä on jo suurempi merkitys kuin uskolla. Raha on Jumala Suomessa. Säälin ihmisiä, jotka pakotetaan jo pienestä omaanaan tällaiset arvot. Kyllä yhden ihmisen palkalla pitäisi voida perheen elää Suomessakin. Vaan Suomessa arvostetaan äitejä niin vähän, että ammattikasvattajien halutaan ottavan tärkeän osan lasten kasvatuksesta jo vauvaiästä lähtien.

Surullista.

kaikki vie kakaransa päiväkotiin, jossa yhteiskunta muokkaa niin tehokkaasti kakaraoitten mielet???





Mars tekemään hutkittuja tutkimuksia sinne. Voihan sitä tietty mennä illalla Suomessakin kadulle tekemään hasstatteluja noista nuorista. Pienissä töpinöissään puhuvta varmasti suunsa puhtaaksi. Saatais tietää ovatko pkoti tai kotikasvatetut. Vai ettekö halua tietää?