Eikö siinä ole mitään perää, että vastustuskyky pitää hankkia

Miksi moista kysyt?

olen kuullut kyllä että näin olisi..mutta itse en ole sairastellut paljon ja olen kerran 5vuodessa kipeä. lapseni eivät sairastele juuri koskaan ja vastustuskyky on todella todella hyvä!joten...

ilmeisesti jotkut eivät sairastu kunnolla, vaan sairaus vaan käväisee heissä ja vastustuskyky tulee.



Mun lapseni kyllä sairastaa kaikki tautinsa, mutta tuttavaperheen lapsi saa korkeintaan puolen päivän nuhan.

sairaana ja sairastavat kaikki "pikkuflunssatkin" rankimman kautta. Eli siinä mielessä en usko, että tietyn määrän sairastamalla voisi jotenkin taata pysyvänsä terveenä, kun se vastustuskyky olisi hankittu. Ei se niin mene. Jos ei koskaan altistu taudinaiheuttajille ei tietysti saa vastustuskykyäkään, se on selvää. Mutta ei jatkuva sairastaminenkaan ketään muita vastustuskykyisemmäksi tee. Itse ennemminkin ajattelisin niin päin, että jatkuva sairastaminen (ja varsinkin jatkuvat antibioottikuurit) vievät lopunkin vastustuskyvyn ja edellisestä taudista vasta toipuessaan on paljon alttiimpi saamaan uuden taudin heti perään. Eli siinä mielessä toistuva sairastaminen ei olisi hyvä juttu. Tuttavaperhesissä on esimerkkejä, miten sairastelukierre jatkuu vuodesta toiseen. Jos vastaustuskyky paranisi sairastamalla, niin luulisi, että parin vuoden sairastamisella olisi jo varsin hyvä vastustuskyky vaan eipä näytä riittävän. Meillä taas lapset "perusterveitä" ja harvoin ovat pikkuflunssaa kummemmassa taudissa.

ilmeisesti jotkut eivät sairastu kunnolla, vaan sairaus vaan käväisee heissä ja vastustuskyky tulee. Mun lapseni kyllä sairastaa kaikki tautinsa, mutta tuttavaperheen lapsi saa korkeintaan puolen päivän nuhan.

Ei välttämättä sairastamalla, mutta altistamalla lasta kaikenlaiselle: luonto, multa, lika, eläimet, erilaiset ruoka-aineet rohkeasti, bakteerit jossain määrin jne.



Sekä välttämällä lääkkeitä ja antibiootteja ellei ihan pakko ole. Niillä viimeistään pilataan oma vastustuskyky pitkäksi aikaa ja sitten onkin herkkä saamaan vaikka mitä tauteja.



Uni, ravinto ja henkinen tasapaino (stressittömyys) ovat myös tosi tärkeitä vastustuskyvyn kehittymisessä ja toimimisessa.

Tavallisimmille viruksille (flunssat, mahataudit) ei kunnon immuniteettia kehity, sama flunssa tai yrjötauti voi tulla samalle ihmiselle kuukauden välein. Samasta syystä ei flunssarokotettakaan ole saatu kehitettyä. Eli vaikka kuinka möyrisi kompostissa, räkä- ja ykätauteja tulee jos on tullakseen.

niin immuniteetin mekanismeistä löytää kyllä tietoa vaikka wikipediasta. Lue vaikka mitä sanotaan hankitusta immuniteetistä. Sen muodostumisen edellytyksenä on, että joutuu tekemisiin taudinaiheuttajien kanssa. Ja jokaiselle taudinaiheuttajalle on muodostettava vastustuskyky erikseen. Mutta ei jokaista tautia tarvitse sairastaa voimakkaasti, jotta siihen saa immuniteetin. Luonnollinen vastustuskykykin toimii eri ihmisillä eri tavalla, ja tuo hankittu immuniteetti ns. paikkaa ja tukee sen luonnollisen immuniteetin toimintaa.

Ei välttämättä sairastamalla, mutta altistamalla lasta kaikenlaiselle: luonto, multa, lika, eläimet, erilaiset ruoka-aineet rohkeasti, bakteerit jossain määrin jne. Sekä välttämällä lääkkeitä ja antibiootteja ellei ihan pakko ole. Niillä viimeistään pilataan oma vastustuskyky pitkäksi aikaa ja sitten onkin herkkä saamaan vaikka mitä tauteja. Uni, ravinto ja henkinen tasapaino (stressittömyys) ovat myös tosi tärkeitä vastustuskyvyn kehittymisessä ja toimimisessa.

Siinä vaiheessa kun ensimmäistä kertaa tulee OIKEA sairaus. Jää vähän sivuraiteelle homeopatia siinä kohtaa kun aivokalvontulehdusta tai puhjennutta umpparia hoidellaan, ja kummasti alkaa koululääketieteen konstit kelvata.

oli jotain ihan hel***tiä. Jos viikko meni terveenä, niin oli ihme. Aina vähintään nuha. Nyt ollaan varmaan käyty yleisimmät basiliskot läpi ja saatu vastustuskyky niihin, kun sairastellaan tosi harvoin *koputtaa puuta*. Syödään kyllä D-vitamiinia huomattavasti tunnollisemmin.

Tavallisimmille viruksille (flunssat, mahataudit) ei kunnon immuniteettia kehity, sama flunssa tai yrjötauti voi tulla samalle ihmiselle kuukauden välein. Samasta syystä ei flunssarokotettakaan ole saatu kehitettyä. Eli vaikka kuinka möyrisi kompostissa, räkä- ja ykätauteja tulee jos on tullakseen.

Mutta vähemmän todennäköisesti ja lievempänä se tulee vahvan vastustuskyvyn omaavalle kuin heikon vastustuskyvyn omaavalle. Pöpöjä nyt aina liikkuu esim päikyssä, mutta silti meidän perhe ei nappaa läheskään joka tautia sieltä mitä liikkeellä on. Jotkut ovat sitten taas koko ajan samassa ympäristössä kipeinä.

oli jotain ihan hel***tiä. Jos viikko meni terveenä, niin oli ihme. Aina vähintään nuha. Nyt ollaan varmaan käyty yleisimmät basiliskot läpi ja saatu vastustuskyky niihin, kun sairastellaan tosi harvoin *koputtaa puuta*. Syödään kyllä D-vitamiinia huomattavasti tunnollisemmin.

että yksi lapsista saattoi saman sairauden kanssa olla sairaalassa pari päivää ja yhdellä nuha.

Tavallisimmille viruksille (flunssat, mahataudit) ei kunnon immuniteettia kehity, sama flunssa tai yrjötauti voi tulla samalle ihmiselle kuukauden välein. Samasta syystä ei flunssarokotettakaan ole saatu kehitettyä. Eli vaikka kuinka möyrisi kompostissa, räkä- ja ykätauteja tulee jos on tullakseen.

että sen flunssan iskiessä möyrijä saattaa olla terveempi kuin ei-möyrijä, koska möyrijän elimistö on tottunut blokkaamaan niin monia muita mikrobeja. Ja siten ehkä selviää flunssasta vähemmällä, kuin ei-möyrijä jolla ehkä elimistö joutuu kamppailemaan tavallisempienkin mikrobien kanssa tosissaan. Näin "inhimillistäen" :).

mutta asiaan. minusta joillain ihmisilla (lapsi/aikuinen) on vaan hyva immuniteetti. mina ja poikamme ollaan sellaisia, oma aitini oli myos samaa tekoa kuten myos hanen isansa eli minun isoisa. sairastamme hyvin harvoin valtavaestoon verrattuna. en todella tieda mista johtuu.

Ei välttämättä sairastamalla, mutta altistamalla lasta kaikenlaiselle: luonto, multa, lika, eläimet, erilaiset ruoka-aineet rohkeasti, bakteerit jossain määrin jne. Sekä välttämällä lääkkeitä ja antibiootteja ellei ihan pakko ole. Niillä viimeistään pilataan oma vastustuskyky pitkäksi aikaa ja sitten onkin herkkä saamaan vaikka mitä tauteja. Uni, ravinto ja henkinen tasapaino (stressittömyys) ovat myös tosi tärkeitä vastustuskyvyn kehittymisessä ja toimimisessa.

Siinä vaiheessa kun ensimmäistä kertaa tulee OIKEA sairaus. Jää vähän sivuraiteelle homeopatia siinä kohtaa kun aivokalvontulehdusta tai puhjennutta umpparia hoidellaan, ja kummasti alkaa koululääketieteen konstit kelvata.

siinähän sanotaan että jos ei pakko ole. Kyllähän "koululääketiedekin" tunnustaa, että suoliston mikrobikanta on merkittäv(imm)ässä roolissa vastustuskyvyn suhteen, ja antibiootti valitettavasti muuttaa niidenkin suhteita pitkäksi aikaa. Ei tuossa lainaamassasi viestissä mielestäni homeopatiasta mitään puhuta?!

mutta asiaan. minusta joillain ihmisilla (lapsi/aikuinen) on vaan hyva immuniteetti. mina ja poikamme ollaan sellaisia, oma aitini oli myos samaa tekoa kuten myos hanen isansa eli minun isoisa. sairastamme hyvin harvoin valtavaestoon verrattuna. en todella tieda mista johtuu.

Meillä mies ei juuri koskaan sairasta, vaikka koko muu perhe on sänkypotilaana. Maatalon poika :)

Sairastaminen kasvattaa vastustuskykyä, mutta toisaalta, jos oikein pahan infektiokierteen saa ja siihen useita antibioottikuureja, ne taas tuhoavat elimistön normaalia bakteerikantaa ja alentavat vastustuskykyä.



Ja toisilla on perinnöllinen alttius esimerkiksi korvatulehduksiin: korvan rakenne edesauttaa antibioottikuuria vaativan tulehduksen muodostumista.



Ja voi olla, että joillakin on geeneissä hyvä vastustuskyky, tosin sellaista geeniä ei tietääkseni ole vielä varsinaisesti löydetty, joten voi olla myös ns. hyvää tuuriakin se.

Ei välttämättä sairastamalla, mutta altistamalla lasta kaikenlaiselle: luonto, multa, lika, eläimet, erilaiset ruoka-aineet rohkeasti, bakteerit jossain määrin jne. Sekä välttämällä lääkkeitä ja antibiootteja ellei ihan pakko ole. Niillä viimeistään pilataan oma vastustuskyky pitkäksi aikaa ja sitten onkin herkkä saamaan vaikka mitä tauteja. Uni, ravinto ja henkinen tasapaino (stressittömyys) ovat myös tosi tärkeitä vastustuskyvyn kehittymisessä ja toimimisessa.

Kyllä näille horsmaperseillekin antibiootti maistuu

Siinä vaiheessa kun ensimmäistä kertaa tulee OIKEA sairaus. Jää vähän sivuraiteelle homeopatia siinä kohtaa kun aivokalvontulehdusta tai puhjennutta umpparia hoidellaan, ja kummasti alkaa koululääketieteen konstit kelvata.

Niin maistuu meillekin jos tosisairaus iskee. Mutta se kun on fakta, että antibiootteja määrätään ihan liikaa ja liian helposti. Monet korvatulehdukset esim menisivät ilmankin ohi. Joskus määrätään antibioottikuuri, vaikka se ei edes paranna ko sairautta.

Sama siinä, että lapsille annetaan alhaisiinkiin kuumeisiin heti ja aina automaattisesti kuumetta alentavaa lääkettä, vaikka se menisi ohi ilmankin. Ja mitä enemmän ja useaammin paracetamolia annetaan pienelle, sitä huonompi vastustuskyky on jatkossa. Mutta joo, annan kyllä itsekin korkeaan kuumeeseen ja jos se jatkuu pidempään.

Niin luonnonkeinoja kannattava en ole, ettenkö tosipaikan tullen ottaisi lääkkeitä ja antaisi niitä lapsillekin :) Toisaalta kylläkin sitä mieltä, että tämä medikalisaatio on mennyt liian pitkälle eikä näitä perinteisiä ja luonnollisia keinoja korosteta riittävästi. Aina vain nappi naamaan eikä esim korjata sairauksien syitä elintavoissa tai pyritä luonnollisin keinoin vahvistamaan vastustuskykyä.

sairastamalla?

sairastamalla, vaan ennemmin altistumalla.