Mitä sanoisit 28v läskille naiselle, jolla ei ole ikinä ollut poikaystävää?

Oisko sulla elämä?

Peli ei ole vielä menetetty. Suosittelen psykologista vyöhyketerapiaa.

oletko koskaan saanut positiivista vastakaikua noilta ihastumisiesi kohteilta? Entä negatiivista? Oletko koskaan yrittänyt tehdä aloitusta, vai oletko ollut vain kaukaa ihastunut?

LAIHDUTA.

vaan pinnallisesti ulkonäköön.



Huono itsetunto on läskien takia kyllä. Ja yritän koko ajan laihduttaa.



Tuntuu, etten edes tarvitse sitä miestä. Vaikka tajuan kyllä, että se on aika sääli asia, enkä nyt haluaisi koko elämää yksinkään olla.



Mutta mitäs nyt sellasestakaan suhteesta tulis, kun ei ole libidoa.

Nainen saa kyllä aina miehen kumppanikseen jos vaan haluaa. Eikä tarvi edes tehdä muuta kuin olla vaan ja odottaa että tulee ehdotuksia. Valitset vaan niistä sit sopivan. Niitä kyllä tulee. Lähes kaikki naiset ovat miesten mielestä jossain määrin kauniita ja haluttavia.

Oletko ollut masentunut tai onko lääkitystä? Libidon häviäminen ei välttämättä lihavuudesta johdu vaikka voithan olla ihminen, jolle seksuaalisuus ei ole tärkeää. Tai loppupelissä tykkäätkin tytöistä.

mielummin yksin? Elämän voi rakentaa monin tavoin, parisuhde ja perhe on vain yksi niistä.

hän tosin oli masentunut tuosta tilanteestaan, haluttomuudesta jne ja harkitsi nunnaksi ryhtymistä.

hoida ensin tuo itsetunto kuntoon. Siis opi rakastamaan itseäsi ihan ehdoitta. Itsekunnioitus rautaiseksi. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen.



Ja laihduta vasta sitten kun voit todella sanoa hyväksyväsi itsesi (JOS se tuntuu siinä vaiheessa tarpeelliselta!), ja silloinkinkohenna kuntoasi ihan vaan siksi, että se on hyväksi itsellesi ja terveydellesi - EI siksi että sinun täytyisi mahtua mihinkän mittoihin tai muotteihin tai miellyttää kenenkään silmää.



Olet hyvä ja arvokas ja ainutlaatuinen juuri sellaisena kuin olet. Tee kovasti töitä että tajuaisit juuri sen, kaikki muu on nyt toissijaista.



Eikä kaikki tarvitse kumppania siihen, että elämässä on iloa. Sitten kun saat tukevammat jalansijat, voit ihan itse tulla lopputulokseen sen suhteen, mitä oikeasti kaipaat. Ja saat vielä muuttaa mielesikin monta,monta kertaa elämässä, jos siltä tuntuu. :)



Mitä libidoon tulee: minusta vaikutat alakuloiselta ja masentueelta, ja sellainen vaikuttaa seksihaluihin, samoin huono yleiskunto ja negatiivinen käsitys itsestä ja omasta ruumiista. Salli itsellesi ihan rauhassa libidottomuus; olet vasta keskeneräinen ja kasvamassa ihmisenä, askel kerrallaan. Kun asiat kohentuvat, viettielämä voi palautua, tai sitten ei. Älä siitä vielä stressaa.



Tsemppiä!

vaan pinnallisesti ulkonäköön.

Huono itsetunto on läskien takia kyllä. Ja yritän koko ajan laihduttaa.

Tuntuu, etten edes tarvitse sitä miestä. Vaikka tajuan kyllä, että se on aika sääli asia, enkä nyt haluaisi koko elämää yksinkään olla.

Mutta mitäs nyt sellasestakaan suhteesta tulis, kun ei ole libidoa.

(lievää) seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua sukulaismiehen toimesta. En tiedä vaikuttaako se.



Pahinta on, että olen vielä itse nirso - eli en todellakaan ottaisi ketään siksi, että sitten olisi joku.



Kiloistani olen todella masentunut ja ahdistunut kyllä.

eikä siis koskaan ole ollutkaan. Luulen että se on syy myös siihen, etten pariudu. Helppo olla yksinkin, eikä ehkä jaksa nähdä vaivaa, kun ei tarvi edes seksiä

perusteella sanoisin, että unohda miehet vähäksi aikaa ja keskity siihen, mitä oikeasti tavoittelet, eli painonpudotusta!



Vaikutat hyvin sosiaaliselta ihmiseltä, jolle voisi sopia paremmin ryhmässä laihduttaminen kuin yksin "yrittäminen". Sillä tavoin solmisit varmasti myös uusia ihmissuhteita ja ajatuksesi pääsisi vähän irtautumaan oman arjen tavallisista ympyröistä.



Olen itse muutama vuosi sitten laihduttanut 17 kg vuoden aikana ja se oli onnistunut projekti, joka ei ole jäänyt pelkäksi väliaikaiseksi vaiheeksi. Tiedän siis, miltä tuntuu kun ei ole sinut kroppansa kanssa: se vaikuttaa negatiivisesti myös henkiseen minään yllättävän paljon.



Tsemppiä sinulle, mitä ikinä päätätkin tehdä!



t. 4 (taas)

Sukulaismiehen ahdistelu jättää helposti jälkensä. Se on raju loukkaus nuoren rajoja kohtaan ja horjuttaa turvallisuuden tunnetta,eikä ole ihme että pyörii mielessävielä myöhemminkin. Sellaiset asiat kannattaa käsitellä. Kysäisepä vaikka Tukinaisesta neuvoa, miten edetä eteenpäin:



http://tukinainen.fi/



Ja muuten oikeasti sinuna keskittyisin pikemminkin ihan omaan hyvinvointiin ja itsetuntoon, ja unohtaisin noi parisuhteet ja seksin toistaiseksi. Niihin kannattaa ryhtyä kun on itse vahva ja luottavainen ja osaa reilun kommunikoinnin emotionaalisesti haastavissakin tilanteissa, muuten tulee helposti surkeita kokemuksia, haavereita ja pettymyksiä.



Jos se seksivietin puute kuitenkin askarruttaa,niin vilkaisepa Suomen aseksuaaleja, kuulostaisiko samanhenkiseltä (ainakin tässä vaiheessa elämääsi):



http://aseksuaalit.net/

Mitä sanoisit 28v läskille naiselle, jolla ei ole ikinä ollut poikaystävää?

että laihduta!