Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikähän ekaluokkalaisellani on?

Vierailija
09.02.2011 |

Eli taustaa, olen eronnut hänen isästään kun hän oli vielä vauva joten ei muista mitään yhteisestä asumisesta isänsä kanssa. Hänellä on isosisko samasta isästä joka on pari vuotta vanhempi. Löysin uuden miehen kun ekaluokkalaiseni oli 3v ja nyt minulla on 2 lasta tämän uuden (olemme olleet yhdessä 5 vuotta) kanssa. Ekaluokkalaiseni ja isosiskonsa näkevät säännöllisesti isäänsä ja näin on ollut erosta asti. Pitkiä taukoja näkemisten välillä ei ole. Heidän isänsä on mennyt myös uusiin naimisiin ja hänellä on kaksi lasta uuden vaimonsa kanssa.

Kun juttelemme perheestä, ekaluokkalainen ei koskaan sano että siihen kuuluisi muita kuin minä, hän, isosiskonsa ja 2 pienempää sisarusta jotka siis ovat minun uuden mieheni kanssa. Isäänsä hän ei mainitse eikä isän "uusia" lapsia. Eikä myöskään miestäni joka kuitenkin asuu kanssamme.

Olen välillä huolestunut koska isosiskonsa aivan luontevasti sanoo kuka kuuluu meidän perheeseen ja luettelee kaikki edellämainitut henkilöt ja isovanhemmat päälle.

Vai olenko turhaan huolissan?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
09.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

siihen, kuka on hänen "oikea" isänsä. Ehkä hän ajattelee, että jos hän mainitsisi perheeseensä kuuluvan tämän uuden miehen, niin se olisi oman isän hylkäämistä. Niinpä hän ei ota kantaa asiaan, jättää miehet pois pelistä. Ehkä voisit jutella asiasta lapsen kanssa?

Vierailija
2/3 |
09.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on niin, ettei oma isä ole koskaan oikeasti välittänyt, mutta minun miesystävästäni sen sijaan tuli lapsen mielikuvissa heti perheenjäsen.



Eli pieni lapsi ajattelee heidät perheenä, joiden toivoisi olevan sitä ja jotka kokee turvallisina:)



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
09.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä se isäkysymys on lapselle vaikea homma. Haluaa olla lojaali molemmille miehille.



Minä erosin silloin kun lapseni oli 2 v. Tyttö on tietoisesta iästään lähtien lukenut perheeseensä minut, isänsä ja tämän uuden perheen vaimoineen lapsineen kaikkineen sekä isovanhempansa. Minulla ei ole uutta kumppania. Tyttö pitää todella tarkkaa huolta siitä, että on tasapuolinen meille molemmille vanhemmille. Itse olen kantanut siitäkin huolta. En riitele exäni kanssa, eikä meillä ole lapsestakaan mitään ristiriitoja, enkä puhu lapselle pahaa isästänsä ja tiedän ettei isänsäkään puhu pahaa minusta. Vielä 8-vuotiaana lapsi saattoi sanoa samaan hengenvetoon kun sanoi minulle että "äiti, minä rakastan sinua hirveästi" heti perään että "mutta minä rakastan myös iskää hirveästi". Muutamaan otteeseen olen tytön kanssa keskustellut, että emme kilpaile lapsen suosiosta ja että isänsä ja minä rakastamme lasta molemmat. Nyt kun lapsi on isompi (9,5 -vuotias) niin sekin asia on konkretisoitunut paremmin. Nyt lapsi sanoo vain että "äiti mä sitten rakastan sinua hirrrrrveesti" eikä isää tarvitse siihen keskusteluun tuoda.