Parempi rakastaa ja menettää, kuin olla koskaan rakastamatta
Mitä hevonkukkua!!
Niin toivoisin etten olisi koskaan rakastunut niin olisi säästynyt tältäkin kidutukselta.
Kiittää ja kuittaa.
Kommentit (10)
Itse tässä juuri kärvistelen kans sydänsuruissa ja sitten osui tämä otsikko silmiin. Ajattelin että täällä ois joku lohdullinen erotarina - paskat, sama fiilis kuin itselläkin! :D
Kyllä me tästä...
Ikinä en ole vielä rakkautta kokenut... ja ikää vasta 40v.
Jos rakastat ja tulet torjutuksi/jätetyksi tuskat ja sydänsurut ovat sanoinkuvaamattomia. Ilman niitä olisit voinut vietttää seesteistä mukavaa elämää.
Nyt on koko muidu ihan piparina. Rakastuminen on niin järjetöntä puuhaa että oksat pois, parempi kuin sellaista ei kokisi koskaan niin ei koe menetystäkään.
Luulin joskus muinoin rakastuneeni, mutta nyt tuli sellainen mies mikä vei sydämen ja järjen kertaheitolla. Täällä sitä koitetaan kerätä pelivehkeitä kaukalosta. Olo on kuin jyrän alle jääneellä.
EI ikinä enää!
Ap
Jos rakastat ja tulet torjutuksi/jätetyksi tuskat ja sydänsurut ovat sanoinkuvaamattomia. Ilman niitä olisit voinut vietttää seesteistä mukavaa elämää.
Ja pelkkä syvä ihastuminenkin ilman vastakaikua, voi surettaa kyllä aika pahasti. Ilman sitä olisi tyytyväisenä vaan elellyt.
mä mielummin oon ollu joskus rakastunut,on se niin mieletön tunne,että aina toivoisi rakastuvansa uudestaan!On jäänyt paljosta paitsi jos ei ole koskaan oikeasti kunnolla rakastunut!
Surut lähtee ajankanssa suremalla,mutta ihanat muistot rakkaudesta ja siitä tunteesta ei kyllä häviä.
no samahan pätee sitten muuhunkin elämään, ei kannata hakea mihinkään kouluun eikä työhön, koska sitten pettyy kun ei pääsekään tai saa potkut, ei kannata hankkia lapsia, kun sitten suree jos ne kuolee tai on vittumaisia tai lähtee kotoa, ei kannata nousta sängystä, kun päivän aikana voi tapahtua jotain ikävää..
Esikoisen kohdalla olis parempi rakastaa ja menettää. Mutta jos olis jo menettänyt pari lasta, niin ei sitä jaksa enää, rajansa kestävyydelläkin.
löydetyn rakkauden kanssa:) Rakastin suunnattomasti erästä miestä lähes parikymmentä vuotta sitten mutta tiemme erosivat pahan väärinkäsityksen vuoksi. Nyt olen saanut hänet takaisin elämääni ja olemme tunnustaneet tunteemme toisillemme. Ihanaa ja tuskallista tämäkin, olemme tahoillamme perheellisiä eikä meillä edelleenkään ole tulevaisuutta yhdessä. Mutta tieto siitä että hän edelleen rakastaa minua syvästi lämmittää ihanasti:)
Katkeransuloista....