G: Oletko retuuttaja äiti?

Olemme koko perhe sijoitettuna perhekuntoutuskeskukseen monista eri syistä, suurimpana yhden lapsen adhd ja käytöshäiriöt. Sorry vain, täällä olen erinäisiä kertoja nähnyt, miten henkilökunta tarpeen vaatiessa retuuttaa lapsia. Meidän poikaa on raahattu kahden aikuisen voimin mm. koulutaksiin ja seinäkiipeilypaikasta ulos, kun muu ei ole auttanut. Ja täällä työntekijät ovat rautaisia ammattilaisia. Että siinä teille väkivaltaa, joskus mikään muu keino ei auta!!

Tämä on niin mielipide kysymys. Minusta retuuttaminen on rumaa repimistä esim. kädestä niin, ettei lapsi itse käytä jalkojaan vaan aikuinen repii perässä roikkuvaa lasta väkivaltaisesrti pitkin lattiaa/maata.

Kiljuvan ja sätkivän spagettilapsen kainalossa kantaminen ei ole retuuttamista vaan lapsen kantamista.

Tai jättääkö se sut uimahallin lattialle makaamaan, kun heittäydyt makarooniksi?

Eikö kantaminen riitä?

että sylissä voi jo olla villi 2-vuotias ja 5-vuotias keksii että ei kävele???? Jäädäänkö me silloin vaikka keskelle parkkihallia neuvottelemaan, josko vaikka mentäis, vai eikö mentäis? Vai päästänkö sen 2-vuotiaan juoksentelemaan, että saan 5-vuotiaan kannettua?

Mä en kyllä yleisesti ottaen retuuta lapsiani ikinä, kun ainoastaan tuo pienin on heittäytyjien sukua, ja sen pystyy aina kantamaan. Mutta ymmärrän hyvin, että joskus voi olla tilanne päällä, eikä muuhun pysty. Eikä se lapsi siitä rikki mene, jos itse valitsee heittäytyä.

Kainaloon nappaaminen on erittäin hyvä keino. Sitä ihmettelen suuresti kuinka jotkut eivät näe eroa sylillä ja retuutuksella! Ja eskarin taluttaminenkin kuulostaa siltä, että eskari kyllä käytti omia jalkojaan apuna.

kirkuvan uhmaikäisen poistaminen kaupasta kainalossa kantamalla on retuuttamista, niin olen. Tai raivoavan eskarin taluttaminen käsipuolesta pois kaupasta vinkumasta jotain, jota ei ole sovittu ostettavaksi.

Av-mammojen mukaan olen retuuttaja äiti. Noi voi kyynel, kun ei muiden mielipide kiinnosta. Mutta rimpuilevan ja rääkyvän lapsen kaappaaminen kainaloon voi näyttää hurjalta, mutta mielestäni ainoa oikea vaihtoehto tietyissä tilanteissa.

lastani niin että tukka pölisee

Olen!



Kahden kirkuvan ja sätkivän uhmaikäisen kanssa ei keskustelut auta, eikä heitä pysty kuskaamaan nätisti kantaen.

Ei se ole retuuttamista että kaappaa kainaloon ja kantaa. Se on että tarttuu lapsta kädestä kiinni, riepottaa niin että letti heiluu, rupeaa vetämään rajusti johonkin suuntaan niin että lapsi meinaa kaatua ja koko ajan on juuri ja juuri hillityn raivon vallassa.

Olemme koko perhe sijoitettuna perhekuntoutuskeskukseen monista eri syistä

Tai jättääkö se sut uimahallin lattialle makaamaan, kun heittäydyt makarooniksi?

Eikö kantaminen riitä?

Siitä kantamisesta tulee aikamoista retuuttamista, jos lapsi panee hanttiin ja rimpuilee koko ajan. Ei isoa/painavaa lasta ole helppoa kantaa kauniisti, jos on joku raivari päällä.

Ja teille, joiden täydelliset lapset eivät raivareita saa, miettikääpä vaikka erityislapsia (mikä ei aina näy päälle)...

oikeasti miten pitää toimia, jos on vaikka 2-v ja 5-v ja tuo 5-v saa itkupotkuraivarit esim kaupasta tullessa? Jos siis tuota 2-vuotiasta on pakko pitää koko ajan kiinni, ettei karkaa, ja auto on pidemmällä parkissa?



Onko todella niin, että jos se isokokoinen 5-v ei suostu kävelemään, se jätetään yksin parkkihallin laidalle, ja oletetaan, että kyllä se sieltä joskus tulee? Kun jos ei hän suostu jalkoja alleen ottamaan, niin silloin on vähän pakko raahata kädestä pitäen. tai sitten tietysti jäädä neuvottelemaan ja lahjomaan??? Mikä voi olla vähän ikävää, jos ruoka- ja päiväuniaika alkaa pienemmällä painaa päälle.

Otan osaa, tähän on varmaan "syynsä".

Olemme koko perhe sijoitettuna perhekuntoutuskeskukseen monista eri syistä

On syynä joo lapsen adhd ja äidin masennus ja pari keskoslasta. Ei mitään alkoholismia, lasten pahoinpitelyä tms. On muuten mahtava paikka! Totisesti toivon, että jonakin päivänä olemme tämän upean, paljon antaneen sijoitusjakson pystyneet verovaroillamme maksamaan takaisin yhteiskunnalle!

oikeasti miten pitää toimia, jos on vaikka 2-v ja 5-v ja tuo 5-v saa itkupotkuraivarit esim kaupasta tullessa? Jos siis tuota 2-vuotiasta on pakko pitää koko ajan kiinni, ettei karkaa, ja auto on pidemmällä parkissa?

Onko todella niin, että jos se isokokoinen 5-v ei suostu kävelemään, se jätetään yksin parkkihallin laidalle, ja oletetaan, että kyllä se sieltä joskus tulee? Kun jos ei hän suostu jalkoja alleen ottamaan, niin silloin on vähän pakko raahata kädestä pitäen. tai sitten tietysti jäädä neuvottelemaan ja lahjomaan??? Mikä voi olla vähän ikävää, jos ruoka- ja päiväuniaika alkaa pienemmällä painaa päälle.

ei kapasiteetti tunnu riitävän ymmärtämään kantamisen ja retuuttamisen eroa. Kantaminen voi vaatia voimia, joo, ja se voi näyttä tempoilevalta. Mutta siinä aikuisen tarkoitus on vain kantaa rimpuileva lapsi paikasta a paikkaan b, ilman että sekä kantaja että kannetava ovat poissa tolaltaan ja riehuvat tarpeettomasta. Retuuttamisessa myös aikuinen riehuu.

ole vielä sen ikäisiä lapsia.. mutta varmaan aika tilannesidonnaista. jos on aikaa aikaa neuvotella, vaikka leikkipuistossa, niin neuvotellaan. jos ei ole aikaa, vaikka kaupassa, niin kai se napero on sietä pakko kantaa pois. se retuuttaminen varmaan syntyy siitä että toinen pistää kaikin voimin vastaan. on siis pakko käyttää itsekin vähän voimaa.



ja heh. jos aikuinen ihminen heittäytyy kaupan lattialle tai parkkipaikalle kiljumaan pää punaisena, niin eikö se ole hänen oma asiansa. ihan itse on vastuussa itsestään toisinkuin lapsi. miehen ei siis tarvitse retuuttaa tai tehdä ylipäätään yhtään mitään ;)

oikeasti miten pitää toimia, jos on vaikka 2-v ja 5-v ja tuo 5-v saa itkupotkuraivarit esim kaupasta tullessa? Jos siis tuota 2-vuotiasta on pakko pitää koko ajan kiinni, ettei karkaa, ja auto on pidemmällä parkissa?

Onko todella niin, että jos se isokokoinen 5-v ei suostu kävelemään, se jätetään yksin parkkihallin laidalle, ja oletetaan, että kyllä se sieltä joskus tulee? Kun jos ei hän suostu jalkoja alleen ottamaan, niin silloin on vähän pakko raahata kädestä pitäen. tai sitten tietysti jäädä neuvottelemaan ja lahjomaan??? Mikä voi olla vähän ikävää, jos ruoka- ja päiväuniaika alkaa pienemmällä painaa päälle.

ei kapasiteetti tunnu riitävän ymmärtämään kantamisen ja retuuttamisen eroa. Kantaminen voi vaatia voimia, joo, ja se voi näyttä tempoilevalta. Mutta siinä aikuisen tarkoitus on vain kantaa rimpuileva lapsi paikasta a paikkaan b, ilman että sekä kantaja että kannetava ovat poissa tolaltaan ja riehuvat tarpeettomasta. Retuuttamisessa myös aikuinen riehuu.

kirjoittaa ihan samaa asiaa!!!!! Ymmärrätkö, että samaan aikaan EI PYSTY KANTAMAAN 2-VUOTIASTA JA RIMPUILEVAA ISOKOKOISTA 5-VUOTIASTA!!!!

Eli kumpi sinne parkkiksen poskeen jätetään, se 2-vuotias vai 5 vuotias, kun se "jalattoman" kädestä raahaaminen on niin helvetin julmaa?

Kainaloon nappaaminen on erittäin hyvä keino. Sitä ihmettelen suuresti kuinka jotkut eivät näe eroa sylillä ja retuutuksella! Ja eskarin taluttaminenkin kuulostaa siltä, että eskari kyllä käytti omia jalkojaan apuna.

kirkuvan uhmaikäisen poistaminen kaupasta kainalossa kantamalla on retuuttamista, niin olen. Tai raivoavan eskarin taluttaminen käsipuolesta pois kaupasta vinkumasta jotain, jota ei ole sovittu ostettavaksi.

Siis kirjoitin itse tuon alemman.Olisko osin taas murre-erokin tässä kuinka asia käsitetään. Täälläpäin kantaa retuutetaan, jos tehdään niinkuin minä eli napataan se kirkuva uhmis kainaloon.

Mutta ymmärrä kyllä pointin mitä ajettiin takaa, turhaa väkivaltaa koitan välttää todellakin. Mutta joskus siinä lasta kyllä sattui , kun kirkui ja potki ja rimpuili ja väkisin kannoin.

On vaan tilanteita jolloin ei ole muita keinoja kuin se kainaloon nappaaminen.

Erityislasten kohdalla varmaan pyritään myös välttämään tarpeetonta väkivaltaa mutta kylläpä joskus on kovat otteet käytössä. Kun ei muuten saada tilannetta poikki. Ja ei aina olekaan apuja eli kahta hoitsua saatavilla. Itse en esim. voinut mennä auttamaan hoitajaa, joka poisti riehujaa, koska en ollut hoitaja. Otteet olis kyllä saattaneet säikäyttää muutamankin av-äidin. Minulla siis on erityislapsiakin.

Eli kumpi sinne parkkiksen poskeen jätetään, se 2-vuotias vai 5 vuotias, kun se "jalattoman" kädestä raahaaminen on niin helvetin julmaa?

Sori, mutta en minä voi sille mitään vaikka saisit minkälaisen itkupotkuraivarin. Tottakai lasta voi vetää kädestä, mutta senkin voi tehdä niin perin monella tapaa. Mutta tässäkin ketjussa sulla on mennyt huutamiseksi ja mesoamiseksi, joten et taida muuta tapaa tietää kuin retuuttaminen. Koeta pärjätä.

Eli kumpi sinne parkkiksen poskeen jätetään, se 2-vuotias vai 5 vuotias, kun se "jalattoman" kädestä raahaaminen on niin helvetin julmaa?

Sori, mutta en minä voi sille mitään vaikka saisit minkälaisen itkupotkuraivarin. Tottakai lasta voi vetää kädestä, mutta senkin voi tehdä niin perin monella tapaa. Mutta tässäkin ketjussa sulla on mennyt huutamiseksi ja mesoamiseksi, joten et taida muuta tapaa tietää kuin retuuttaminen. Koeta pärjätä.

Tässä ketjussa moni on jänkännyt jänkkäämistään, että lasta pitää kantaa, pitää napata kainaloon, ei saa kiskoa kädestä pitäen lasta joka ei suostu kävelemään, koska se on retuuttamista.

Jos olet siis sitä mieltä, että lasta saakin laahata huutavana ja rimpuilevana pitkin pihoja, niin kerro se ihmeessä. Ja saako ihminen siis olla tuossa tilanteessa vihainen ollenkaan? Vittuuntunut? Ahdistunut? Vai pitääkö olla vaan että hellanlettas, nyt mami raahaa sinua kädetä, kun et pupunen suostu kävelemään? Jos vaikka kiroaa vaan itsekseen, eikä käytä turhaa voimaa? Ja oletko ihan varma, että pystyt erottamaan, mikä on lapsen rimpuilusta lähtöisin, mikä äidin retuutuksesta?

Ei sun ajatuksia kukaan osaa lukea, etkä sinäkään osannut niitä kertoa ennen kuin sulle asian korosti. Minkä tietysti tulkitsit huutamiseksi, koska mitä ilmeisemmin olet tyypillinen huonoitsetuntoinen av-mamma, jonka ainoa ilo on itsensä ylentäminen, ja typerien, sisällöttömien mölinöiden kirjoittaminen.

Minä olen retuuttaja!

Olen kantanut lapseni pois tilanteista, mutta myös retuuttanut!

Katsokaas kun olen siitä eriskummallinen, että hikisen itkupotkukauppareissun/minkä tahansa reissun jälkeen ei mullakaan välttämättä hermo ole ihan terässä, enkä todellakaan selaile kasvatusoppaan sisällysluetteloa siinä tilanteessa, että mennäänkö nyt 70-, 80-, 90- vai 2000-luvun kasvatusoppien mukaisesti ettei vaan laps saa kauheita traumoja.



Joo, minä huudan kun hermostun tosissani, ja olen heivannut lapset käsivarresta omaan huoneeseen raivareitaan rauhottelemaan, ja olen kantanut lapsia (retuuttanut vissiin sitten) haalareista pihalla kun eivät sylissä pysy, ja olen antanut luunappia sormille kun ei käskyt tehoa.



Kivittäkää minut!

Meilläpäin



Retuuttaminen on sitä, kun käsittelee toista tahallaan liian rajusti, tarkoituksenaan aiheuttaa toiselle pelästynyt ja avuton olo ja mahdollisesti myös satuttaa. Retuuttaa voi joko puhtaasti tarkoituksena kostonomaisesti satuttaa ja aiheuttaa ikävä olo, tai sitten niin ettei hillitse itseään ollenkaan vaan riuhtoo toista ihan hallitsemattomasti.



Sitten on raahaaminen, joka on sitä että koettaa liikuttaa vetämällä jotain raskaanpuoleista.



Riuhtominen on sitä että joku yrittää terävästi nykimällä saada jotain liikkumaan tai irtoamaan tai itsensä irtoamaan.



Reuhtominen sama, paitsi että lievästi niin päin että yrittää irrottaa itsensä, kun taas riuhtoja yrittää irrottaa jotain itsensä ulkopuolista.

Kivittäkää minut!

olen vain iloinen että mulla on parempia keinoja.

Kivittäkää minut!

olen vain iloinen että mulla on parempia keinoja.

on tosi raukkisten vanhempien konsteja. Haaalarista kantaminen on oikein ok.