Miten elämään saa sisältöä? En pysty lähestymään ihmisiä

Olen kuin jotenkin lukossa, tuntuu etten tiedä mitä tehdä enkä pääse mihinkään. Siis henkisesti tuntuu tuolta, olen kyllä tällä viikollakin ollut koululla jne. Ihmisten kanssa oleminen on välillä helvetin hankalaa, tuntuu ettei tiedä miten pitäis olla. Ahdistaa se, että monilla on niin paljon kaikkea mitä mulla ei ole: ihmissuhteita, koti, työkokemusta, että muut osaavat mennä ja tehdä asioita ja minä en osaa muuta kuin olla hiljaa paikallani.

kaytoskurssille? Useinhan tuollainen olo tulee siita ettei oikein tieda miten kayttaytya luontevasti.

Ajattele vaikka hampaiden pesua, onhan sekin sinulle opetettu. Jos ei olisi niin siinahan vaan tuijottaisit harjaa ja tahnaa etka tietaisi mita sinun oletetaan tekevan.

Johonkin etiketti-opetukseenko tässä pitäisi lähteä. Toki periaatteessa ihan oikea ajatus, mun pitäis saada jotenkin opetella ihmisten kanssa toimimista, mutta mitenkähän tuokin sitten käytännössä muka onnistuisi.



En tosiaan pysty tunkemaan ihmisten seuraan tai vaikka tunkisinkin, tuloksena olis todennäköisesti iso pyöreä nolla: en osaa kertoa itsestäni mitään eikä niin vissiin kehity minkäänlaista ihmissuhdetta.



Just tuolta minusta kyllä tuntuu suhteessa elämään: katson sitä enkä älyä yhtään mitä sillä pitäisi tehdä. Terapiaa on ollut, useita vuosia kognitiivista terapiaa, lääkityskin on.

menen nukkumaan koska en osaa tehdä mitään muutakaan, nukun varmaan koko viikonlopun

Johonkin etiketti-opetukseenko tässä pitäisi lähteä. Toki periaatteessa ihan oikea ajatus, mun pitäis saada jotenkin opetella ihmisten kanssa toimimista, mutta mitenkähän tuokin sitten käytännössä muka onnistuisi. En tosiaan pysty tunkemaan ihmisten seuraan tai vaikka tunkisinkin, tuloksena olis todennäköisesti iso pyöreä nolla: en osaa kertoa itsestäni mitään eikä niin vissiin kehity minkäänlaista ihmissuhdetta. Just tuolta minusta kyllä tuntuu suhteessa elämään: katson sitä enkä älyä yhtään mitä sillä pitäisi tehdä. Terapiaa on ollut, useita vuosia kognitiivista terapiaa, lääkityskin on.

etta pitaa "tunkea"ihmisten seuraan sensijaan etta luontevasti vaan liityt joukkoon.

Ei sinun tarvitse heti alkuun itsestasi mitaan kertoa, parempi kysaista jotain vastapuolelta.

Ihan tosissani ehdotin tuota etiketti juttua. Kun on tavat ja kaytannot "selkarangassa" niin kanssakaymisesta tulee helppoa.

Ennevanhaanhan nuoret naiset lahetettiin finishing schooliin opintojen paatteeksi ja siella heista hiottiin maailmankansalaisia.

Tassa sait neuvoja jotka yleensa maksavat $400/tunti!

Minusta tuntuu ihan samalta. höh



Kun minua ei kukaan kuitekaan kaipaa mihinkään. tyhmää.



lapsetkin vihaavat. Aina valitsevat isänsä. Minä olen tyhmä ja kiukkuinen. Ja minulla on aina ongelmia, kun kiellä sotkemasta tulitikuilla.

Itse kotona ja töissä 24/7 ihmisten ympäröimä ja vain haaveilen omasta ajasta...