Perintö, josta ei synny taistelua
Kommentit (4)
Jutussa kirjoitettiin, että "(...) Vielä 1950-luvun Suomessa työnteko oli olennainen osa elämänmenoa. Työnteon eetos oli vahva. Elettiin sotien jälkeistä jälleenrakennuksen ja siirtolaisten asuttamisen aikaa. Toimeentulotukia ei ollut vielä olemassa nykyisessä laajuudessaan.
Yksinhuoltajat olivat useimmiten leskiä. Alkoholi ei kuulunut enemmistön arkeen. Sukulaiset ja naapurit tunnettiin. Tanssilavat ja heinätyöt tehtiin talkoilla. Tavarat, vaatteet ja harrastukset eivät erotelleet lapsia yhtä selvästi kuin nyt."
Mikä on olennaisesti muuttunut? Sekö, että ihmiset saavat tukia, eivätkä käy töissä. Yhteisöllisyydelle ainakin Suomessa viitataan kintaalla. Mahdollisuudet luokkanousuun pitäisi olla vähintään samat kuin ennenkin.
Jutussa kirjoitettiin, että "(...) Vielä 1950-luvun Suomessa työnteko oli olennainen osa elämänmenoa. Työnteon eetos oli vahva. Elettiin sotien jälkeistä jälleenrakennuksen ja siirtolaisten asuttamisen aikaa. Toimeentulotukia ei ollut vielä olemassa nykyisessä laajuudessaan. Yksinhuoltajat olivat useimmiten leskiä. Alkoholi ei kuulunut enemmistön arkeen. Sukulaiset ja naapurit tunnettiin. Tanssilavat ja heinätyöt tehtiin talkoilla. Tavarat, vaatteet ja harrastukset eivät erotelleet lapsia yhtä selvästi kuin nyt." Mikä on olennaisesti muuttunut? Sekö, että ihmiset saavat tukia, eivätkä käy töissä. Yhteisöllisyydelle ainakin Suomessa viitataan kintaalla. Mahdollisuudet luokkanousuun pitäisi olla vähintään samat kuin ennenkin.
vei monelta lapselta sekä sisarukset että sukulaiset. Perheen lapset eivät enää vietä lapsuuttaan yhdessä vaan eri ryhmissä päiväkodissa. Isovanhempia ei käydä auttamassa, vaan näiden on autettava nuorta perhettä.
Rahaa on nykyisin enemmän kuin koskaan, ja ilman palkkaa pärjää tukieuroilla yhtä hyvin kuin palkansaajana. Voisiko sillä olla jotain tekemistä sen kanssa, että sosiaalista nousua ei tapahdu?
Jutussa kirjoitettiin, että "(...) Vielä 1950-luvun Suomessa työnteko oli olennainen osa elämänmenoa. Työnteon eetos oli vahva. Elettiin sotien jälkeistä jälleenrakennuksen ja siirtolaisten asuttamisen aikaa. Toimeentulotukia ei ollut vielä olemassa nykyisessä laajuudessaan. Yksinhuoltajat olivat useimmiten leskiä. Alkoholi ei kuulunut enemmistön arkeen. Sukulaiset ja naapurit tunnettiin. Tanssilavat ja heinätyöt tehtiin talkoilla. Tavarat, vaatteet ja harrastukset eivät erotelleet lapsia yhtä selvästi kuin nyt." Mikä on olennaisesti muuttunut? Sekö, että ihmiset saavat tukia, eivätkä käy töissä. Yhteisöllisyydelle ainakin Suomessa viitataan kintaalla. Mahdollisuudet luokkanousuun pitäisi olla vähintään samat kuin ennenkin.
vei monelta lapselta sekä sisarukset että sukulaiset. Perheen lapset eivät enää vietä lapsuuttaan yhdessä vaan eri ryhmissä päiväkodissa. Isovanhempia ei käydä auttamassa, vaan näiden on autettava nuorta perhettä.Rahaa on nykyisin enemmän kuin koskaan, ja ilman palkkaa pärjää tukieuroilla yhtä hyvin kuin palkansaajana. Voisiko sillä olla jotain tekemistä sen kanssa, että sosiaalista nousua ei tapahdu?
Varsinainen artikkelihan oli taas suurten ikäluokkien kehumiseen keskittyvää, vaikka hyvinvoinninhan loivat suuria ikäluokkia edeltänyt sukupolvi. Kirjoittaja on suurten ikäluokkien edustaja, joten ihmekös tuo... Tuo, että isovanhempien pitää auttaa nuorta perhettä johtuu ainakin osittain siitä, että nuori perhe venyttää opiskelujaan ja joutuu sitkittelemään pätkätöissä, kun taas kaikki raha ja valta on keskittynyt suurelle ikäluokalle. Ne varat vapautuvat vasta 20-30 vuoden kuluessa. Suurten ikäluokkien työpaikoista taas ei ole nuoremmille iloa, koska eläköityvien suurten ikäluokkien edustajien paikalle ei pestata uutta työntekijää, vaan työ lopetetaan - eli poistetaan suurten ikäluokkien aiheuttama kupru työelämästä. Ei tosin paljon auta, että se kupru siirtyy eläkepuolelle :(
Joka elää siis yh-perheessä mutta muuten ihan mukavat oltavat, on töitä ja harrastuksia ja muotivaatteita ja leivotaan ja rahat riittävät jne.
Selitin siis tuloeroista ja ihmisten kyvykkyydestä vaikuttaa elämäänsä ja sanoin että kuvittele tilanne jossa sun ihan kaikista paskin päiväsi on jollekin sen elämän paras päivä.
Kyllä se taisi tajuta jollain tasolla.