Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan kateellinen lähipiirin raskaana oleville? Siis ilman syytä?
01.02.2011 |
Itselläni on kolme lasta. Eli aika monta. 9v, 6v, ja 1v.
Nyt lähipiirissäni on yksi raskaana oleva, odottavat toista lasta.
Muutama yrittää lasta.
Kun kuulin tästä raskaudesta, niin olin kateellinen. Siis mulla ei ole mitään syytä siihen ja ymmärrän itsekin tunteen olevan typerä ja tarpeeton.
Nyt sitten salaa toivon, että heille tulisi toista sukupuolta, kun itse haluaisin...
Olenko ainut näin typerästi ajatteleva???
Tavallaan mulla on vauvakuume, mutta järki sanoo, että 3 lasta riittää.
Kommentit (32)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Tunnen sääliä ja myötätuntoa, ja ajattelen raskaanaolevan olevan hieman typerä ja naiivi. Hellyyttäviä ovat kuitenkin.
Vanha keskustelu, mutta pakko jakaa tunne kuitenkin.
Olen kuuden lapsen äiti, kuopuskin on vielä vauva. Silti nyt koronan aikaan tuntuu että kaikki pamahtavat paksuksi ympärillä ja olen NIIN kateellinen. On todella vaikeaa vilpittömästi iloita heidän raskauksistaan ja vauvoistaan, vaikka eräskin pariskunta on jo muutaman vuoden yrittänyt ja nyt tärppäsi heilläkin.
Miksi tämä kateuden tunne tulee, vaikka oma lapsiluku on oikeasti jo täynnä ja odotan jo hiljalleen paluuta säännölliseen työelämään ja sitä että kaikki lapset olisivat sen verran isoja, että olisi enemmän esim parisuhteelle aikaa? Onko vain niin, että tämä kateuden aihe pysyy elämässäni ikuisesti, tulenko olemaan kade jos joku lapsistani ilmoittaa perheenlisäyksestä? Minulle raskautuminen ei ole koskaan ollut hankalaa, kun ehkäisy on jäänyt pois niin se on ensimmäisestä kerrasta tärpännyt, joten traumaa lapsen yrittämisestäkään ei ole.
Haluaisin tästä tunteesta irti ja nauttia esim sisareni raskaudesta täysillä, mutta se tuntuu vain niin hankalalta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimesin asia maailmassa, mistä olisin kateellinen. Olis kamalaa olla raskaana.
En, koen tuollaisen pakonomaisen lisääntymistarpeen hieman primitiivisenä, enkä tarkoita tällä mitään tavoiteltavaa ominaisuutta tai luonnonläheisyyttä, vaan silkkaa yksinkertaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se tunne, kun parhaillaan kärvistelet vaikean raskauden kanssa ja joku on raskaana oleville vielä kateellinen :D
Sama! :D minulla on 2 tyttöä, JUURI niinkuin toivoin ja silti aina kun kuulen että joku on raskaana olen vähän kateellinen ja toivon että saavat pojan.. sitten nopeasti karistan tämän ajatuksen ja yritän toivoa että kaikki menee hyvin ja saavat juuri mitä haluavat, niinkuin minäkin sain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ovat kateellisia pienille kivillekin.
Mulla sama ongelma. Analysoinnin tuloksena luultavasti se maailman onnellisin tunne on kateuden kohde eikä välttämättä lapsi itsessään. Se, että toisella on tunne ja itsellä ei. Onhan se onnen tunne läpikäyty omien lasten kohdalla toki, mutta onni näyttäytyy tavoittelemattomana aidan toisella puolella. Tavallaan se onkin sitä, koska se on illuusio, kuten Facebookin feedin täydelliset illanvietot, kaveruussuhteet, perhepuuhat, seikkailumatkat jne. Selitinköhän asian ymmärrettävästi... :D
Nostan vanhan aloituksen kun kaipaisin vertaistukea. Tilanne siis suunnilleen sama kuin aloittajalla ja en ymmärrä tuntemuksiani. Miksi olen kateellinen ystäväni raskaudesta vaikka itselläni on unelmieni perhe "valmiina", uskon ihan tosissani etten enää itse halua lisää lapsia. Mikä mua vaivaa?