Tekeekö muiden miehet katoamistemppuja?

kannata luottaa tyhjiin lupauksiin.

Eli lähdetään ryyppäämään eikä tulla takaisin kun on sovittu. Ottaa niin päähän, että tekis mieli ottaa ero.

Tekisi, vai tekee mieli? Ja mikä estää? Jos mies ei ole valmis hoitoon, niin sitten aluksi kokeeksi asumusero ja jos tavat eivät todistettavasti parane niin eropaperit vetämään.

Itseasiassa kolme kertaa, siis tullut vasta seuraavana päivänä kotiin ei sovitusti, ollut kyllä aina ihan "tallessa". No yksi oli sellainen, mihin ei ole voinut itse vaikuttaa...



Olinhan minä vihainen, mutta ei tuo nyt ihan eron syy ole. Hyvä mies on kuitenkin.

Joululomalla se katosi neljäksi päiväksi. En tiennyt yhtään, missä se oli. Parin päivän kateissa olon jälkeen se laittoi vain viestin, että on hengissä ja Suomessa. Lapset kyselee, että missä iskä on enkä mä osaa vastata siihen muuta kuin että en tiedä. Lyhyempiä, 1- 2 päivän katoamisia on monta kertaa vuodessa.

Mieheni on tehnyt katoamistemppuja jo vuosia. Välillä tulee ehkä puolen vuoden taukoja mut sit alkaa taas. Lapset kysyy missä isi ja vastaus aina en tiedä. Ei vastaa puhelimeen. Kaverit peittää jälkiä. Samanlaisia kun ovat. Viimesin reissu kesti melkeen kaks viikkoa, jonka aikana vein avioeropaperit. Nyt on ollu viikon kotona, tehnyt paljon lupauksia, jopa tekoja. Hakenut apua itselleen. Viikko on vain kovin lyhyt aika vuosien pettymyksien jälkeen. Jokainen reissu on vienyt häntä vähän kauemmas musta ja meistä. Ainakin mun päässä. Ja ei se vastaus eroon ei todellakaan ole helppo. Kun rakastaa niin rakastaa. On lapsiakin. Koko elämä on yhteinen. Nyt aion katsoa mitä aika tuo tullessaan. Pahaahan se tekee katsoa toista niin rikki, mut eipä oo ollut paikalla katsomassa kuinka rikki mä oon ollu kun ei ole moneen päivään tiennyt missä on. Kyyneleet pakottanut tiensä ulos kaupassa, töissä ja leikkikentällä. Kunpa elämä oliskin niin helppoa et vois vaan tehdä päätöksen, mittimättä mitä tulevaisuus tullessaan tuo. Kuinka pahan mielen toiselle tekee. En tiedä onko tekstissä päätä taikka häntää. Kunhan kirjotan. Nyt on mun pari päivää olla rauhassa ja miettiä asioita ja ainoo mitä haluisin tehdä on nukkua. Niin väsynyt oon henkisesti ettei jaksa edes miettiä. Pakko se vaan on, meidän prinsessojen takia.

Mutta kun minä olen, kuin mitään ei olisi tapahtunut, niin se on hiljalleen oppinut, että niin ei saa huomiota. Saa vain oman makuuhuoneen ja perheen, joka ei ota isää mukaan lomareissuille.

mutta nyt teki viimeisen kerran.

että noita katoajia on noin paljon! Mun mies ei ikipäivänä tekisi mitään tuollaista, enkä ole kuullut kaveriporukassa muidenkaan miesten katoilevan. Toihan on tosi inhottavaa. Ja ryyppääkö ne oikeesti noin, monta päivääkin peräkkäin ilmottamatta mitään?!

mitä ihmeen elämää se sellainen nyt olisi. En osaa edes kuvitella millaista olisi elellä sellaisen miehen kanssa, joka katsoisi oikeudekseen häipyä jonnekin ilmoittelematta mitään.

kerran on tehnyt. meni ryyppyillan jälkeen hotelliin. SE JÄi siihen kun soitin hänen äidilleen.

Aina muisti painottaa kuinka hän ei koskaan kuitenkaan petä, vain kaverien kanssa ottavat viinaa ja hengaavat. Kunnes jäi kiinni. silloinkaan ei vielä olisi myöntänyt mitään vaikka sain asiasta tietää tältä naiselta. Ja kuulemma hän niin minua rakastaa, mies siis...

joo ei jumalauta siis ajatuskin siitä että miehelle antaisi tilaa hengittää ja/tai tehdä mitä tahansa ilman että tietäisin siitä ei tule kuuloonkaan.

Itsehän erosin omastani kun se näytti hetken siltä että ajatteli ehkä jotain mistä ei kertonut mulle.

ei oo koskaan tehnyt. Ilta on saattanut venähtää parilla tunnilla johonkin aamuneljään, mutta se nyt vielä on ihan ok. Luottamuspula olisi aika melkoinen katoamistemppujen jälkeen, joten tuskin haluaisin jatkaa suhdetta miehen kanssa, joka sellaisia tekee.

Jos jää pidemmäksi viihteelle, kuin alkuperäinen suunnitelma, soittaa ja kertoo muutoksesta. Harvoin edes käy missään.

Viime juhannuksena oli pahin. Meni kaverinsa kanssa "kahville" ja kun kuuden tunnin kahvittelun jälkeen soitin ja kysyin, että missä on, kaveri vastasi ja mukamas ei ollu miehen numero, johon soitin. Pari kertaa, kun soitin, mies vastasi, haistatti mulle vitut ja kännissähän oli ku käki.



Reissun päällä oli muistaakseni kolme päivää. Putken katkaisi putkareissu, jonka aikana ehti selvitä. 300e laskun toi reissultansa kotiin, kun oli autosta lasin hajottanu.





Se on aina, että jos tuo ukko saa mieleensä ryypätä, se lähtee, eikä vastalauseet auta. Tietää aina ettei ole takaisin odottamista muuta kuin seuraavana iltana.



Kuukausi sitten tein samallalailla. Lähdin kaveri kanssa siiderille ja menin kaverille yöksi. Mönkään meni siinä, etten pystynyt olemaan soittamatta miehelle ja kertomatta, missä olen. Ehkä se on se äidin vaisto, ettei isän tarvitse sanoa lapselle, ettei tiedä missä äiti on tai jotain...

...tätä foorumia. Normaalisti porukka skitsoaa siitä että äiti on nähty alle kahden sadan metrin päästä siideripullosta mutta tuossa ylläoleva tyyppi jättää perheensä kymmeneksi kuukaudeksi, eikä ketään kiinnosta. Vai onko syy se, ettei kyse ollut miehestä?

sitten sanoin

ihan rauhallisesti että

mun käsitykseen perheen arjesta ei kuulu se että häivytään tai ei pidetä sanasta kiinni

sanoin että voit tehdä ihan miten haluat elämässäs mutta minä en halua elää sellaista elämää että täytyy arvuutella missä oot ja millon tuut

se loppui

mies haki apua itselleen ja asiat muuttui täysin.

Hiostamisen jälkeen pyysi jopa anteeksi, mutta se ei tullut sydämestä. Hänen mielestään ylireagoin ja hänellä oli vain hauskaa. Kysyin mietitkö onko minulla ja lapsilla hauskaa, kun ei tiedetä misää olet ja milloin tulet. Tuijotti vain tyhmänä. Tekis mieli laittaa kierrätykseen, mutta hän lasten ainoa isä, joten ei sellaista päätöstä voi ihan noin vaan tehdä. Kertokaa mitä voin sanoa, että hän tajuaisi miten väärin hän toimii. Yritin jo sanoa, etten voi laittaa sydäntäni tuollaisen ihmisen varaan, johon ei voi luottaa.

oli tommonen mies. Sillä olikin psykoosi ja pelkoja ja siksi käyttäytyi omituisesti ja mm. katoili.

En osaisi tuollaista tilannetta kuvitellakaan.