Uskotko aaveisiin?

aavetta, mutta muistan kerran lapsena, että olin yksin yläkerrassa ja ovenkahva liikkui, juoksin nopeasti alas. En tosin ole varma, onko se ollut unta, mutta ainakin se on jäänyt niin todellisen tuntuisesti mieleen. Uskon siis kummituksiin ja pelkään niitä tosissani. Olen myös kuullut kummitustarinoita sellaisten ihmisten suusta, joista tiedän, etteivät he minulle valehtelisi kyseisestä asiasta.

Enkä muihinkaan enkeleihin enkä jumaliin.

Mutten ole koskaan nöähnyt/kokenut mitään.

on erittäin rajoitettu määrä aisteja ja sen vuoksi moni asia jää hämärän peittoon ja ne koetaan ns. yliluonnollisena. Uskon mieluummin ihmisen fysiologiseen vajavuuteen kuin aaveisiin.

...aistiharhoihin ja olen nähnyt "kuolleita". Kovassa kuumeessa olen nähnyt vieraiden ihmisten kävelevän ja liukuvan vierestä. En ole koskaan pelännyt yhtä paljon. Se oli kaikkeaa muuta kuin miellyttävä kokemus, mutta jälkeenpäin selvästi omien aivojen tuotosta. Sillä kyseisellä hetkellä kaikki oli kuitenkin totta ja tapahtui. Sydän jyskytti tuntikaupalla kun näin näitä ihmisiä. Unimaailma ja todellisuus nivoutuivat aivan yhteen, en tiennyt aina olinko hereillä vai unessa, mutta olen varma että näin näitä kammottavia näkyjä myös valveilla. Lopulta minua pelotti nukahtaa ja herätä.



Omat harhanäyt verrattuna johonkin karmeaan kauhuelokuvaan ovat aivan eri sfääreissä. Tuntui että olisin voinut kuolla kauhuun. En pahemmin viitsinyt puhua näistä muille, koska huomasin pian että ... noh, minua alettiin katsoa oudosti.



Onneksi en ole kokenut tätä enää aikoihin. Pienenä näin rajuja painajaisia jotka muistan elävästi edelleen. Sikäli kuin mistään "elävästä" voi niiden unien tapauksessa puhua. Haamut/aaveet kuvataan usein aika kiltteinä ja harmittomina. En usko että oikeasti on olemassa mitään haamuja tai aaveita, tai henkiolentoja ylipäänsä. Mutta TIEDÄN että ihmisen pää voi sellaisia luoda.



"Teoriani" on että näitä esiintyy erityisesti ihmisillä joilla on vilkas mielikuvitus.

selvästi omien aivojen tuotosta. Sillä kyseisellä hetkellä kaikki oli kuitenkin totta ja tapahtui. Sydän jyskytti tuntikaupalla kun näin näitä ihmisiä. Unimaailma ja todellisuus nivoutuivat aivan yhteen, en tiennyt aina olinko hereillä vai unessa, mutta olen varma että näin näitä kammottavia näkyjä myös valveilla. Lopulta minua pelotti nukahtaa ja herätä.

Koin samanlaisia, kun olin vahvan kipulääkityksen (opiaatteja) alaisena sairaalassa. Siis silmieni edessä murhattiin ihmisiä, kaikenlaisia kammotuksia tapahtui siinä sänkyni vieressä - kuitenkin jotenkin tiedostin että se ei ole totta, mutta ei se tilanteen kammottavuutta vähentänyt. En tiennyt selkeästi, koska olen hereillä ja koska unessa, joku järjen hiven yritti pitää mua tajuissani. En uskaltanut nukahtaa, mutta lääkitys vei vaan tajunnan mukanaan...

Ei siinä muu auttanut kuin soittaa hoitaja paikalle, itkin ja kerroin että näen ihan kamalia näkyjä, sain onneksi vastalääkkeen ahdistukseeni ja näyt loppuivat. Hurjan pelottavaa...

Mutta joo, ei liity aaveisiin. :)

Liian moni luotettava (eikä humalassa tms) ja toisistaan riippumaton on havainnut samoja asioita tarinoita kuulematta, että ainakin osan havainnoista on oltava muutakin kuin mielikuvitusta.



Ja onhan näitä ilmiöitä tallennettu videollekin... TAPSilla ainakin on muutama vakuuttava videopätkä (Crescent Hotel, Eastern State Penitentiary hyvinä esimerkkeinä, löytyvät Youtubesta ja TAPSin sivuilta).



Olen nähnyt ja kokenut yhtä sun toista itsekin. Joitain kokemuksiani olenkin kertonut aikaisemmissa kummitusaiheisissa ketjuissa.