Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Poissaolokohtaukset eskarilaisella!
25.01.2011 |
Miten mun täytyy edetä? Mä oon huolissani. Mulla on ollut aina haastava lapsi ja poika pääsee syksyllä kouluun. Jee...
Mutta tänään mulle kerrottiin et poika on saanut jonkinlaisia poissaolokohtauksia tänään useampia ja ollut väsynyt ja sulkeutunut. Jotakin tehtävää aloitteli keskittyneesti, mutta sit tapahtui jotakin ja poika ei ole tajunnut mitä oli tekemässä tai mitä piti tehdä. Lisäksi näitä tällaisia on tapahtunut jo syksyn aikana ja siihen on kiinnittänyt huomiota ensin yksi hoitaja. Ajan kanssa kaikki neljä tätiä ovat huomanneet jotain. Tänään puhuivat ekaa kertaa ääneen asiasta, kun poika oli lysähtänyt kasaan pukiessaan ja hätkähtänyt ylös.
Mä oon aina luullut et toi vitkuttelee tahallaan ja tekee pitkän kaavan mukaan asioita. Mut jos oikeasti onkin jotain! Minne otan yhteyttä heti huomenna? Neuvola?
Poika on tosi usein väsynyt. Aluksi luulin olevan eskariväsyä, mut se ei tunnu helpottavan. Päivään mahtuu vauhtia ja sitä et kaikki sujuu niin kuin pitääkin, mut yhtäkkiä lapsi sulkeutuu omaan oloonsa. Tapahtuuko tätä ennen jotain? On tavallaan mietintäpäiviä tai niin on luultu. Mut jos tuleekin kohtauksia ja on ihan pihalla oikeesti. Onko kellään kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä alkoi just suunnilleen eskari-iässä tulemaan tosi harvakseltaan tommosia poissaolokohtauksia. 18-vuotiaaksi asti tuli niin lievinä ja tosiaankin harvoin, ettei kiinnitetty mitään suurempaa huomiota, mutta epilepsiahan se sitte oli.
Epilepsia alkoi eskari ikäisenä. Lapsi on aina ollut omalla tavallaan haastava ja hiukan omituinen, mutta kuitenkin ihan normi rajoissa kehittynyt. Vuosi sitten joulukuussa (sanompahan taas, että tasan 2 viikkoa sikapiikin jälkeen), elkoi ensin saamaan poissaolokohtauksia sekä kaatuili ja saattoi hetken kävelle oikealle puolelle kallellaan. Tätä kesti kolmisen viikkoa, enkä siis tajunnut kohtauksiksi vaan käskin lasta olemaan peleilemättä (ja olen sentään hoitoalan työntekijä). Kolmen viikon jälkeen alkoikin sitten kouristuskohtaukset ja niitä onkin sitten vuoden aikana riittänyt ihan omiksi tarpeiksi. Epilepsia meillä epäilemättä on, mutta kun meillä ei mistään lääkkeestä ole saatu vastetta vaan edelleen kouristellaan lähes joka päivä ja usein montakin kertaa.
alkoi myös poissaolokohtaukset melko pian sikapiikin jälkeen ja kova väsymys aina "kohtausten" jälkeen. Epilepsiaksi todettiin.
Itselläni on ollut lapsena tismalleen samassa iässä, tuttu juttu. Liittyy lapsen kohisevaan kasvuun ja menee lääkityksellä ohi, ei siis ainakaan minulla ollut elinikäinen vaiva.
Alue: Aihe vapaa
Eskarista tehdään selvitys noista oireista ja toimitan sen omalääkärille. Ens viikolla viimeistään lääkäri ottanee yhteyttä ja katsotaan miten eteenpäin.
Mä jo ajattelin eilen illalla ettei tää voi pitää paikkaansa, mutta aamulla juttelin uudelleen eskarissa asioista ja tipahdin todellisuuteen. Pakko se on uskoa.
Mutta pojalla ollut tänään hyvä päivä ja virkeä. Mutta kuitenkin jotain. T.ap