Onko lukiossa pitkän matikan ja fysiikan lsäksi uusi kieli liian rankka?

että päivät venyvät pitkiksi. Omalla tytölläni on kaksi A-kielä, ruotsi B-kielenä, pitkä matematiikka ja fysiikka. Alkuperäisiin suunnitelmiin kuului vielä pitkä kemia ja biologia (lääkis yhtenä uravaihtoehtona), mutta huomasimme, että tämä johtaisi siihen, että koko lukioajan olisi 34-35 tuntia koulua viikossa. Näin siis silloin, jos lukion suorittaa normaalisti 3 vuodessa.



Tuo viikkotuntimäärä huomattiin nopeasti liian raskaaksi. Tällä hetkellä tyttö ottaa kemian ja biologian kursseja harvempaan tahtiin ja joko lukee niistä vain vähän kursseja tai vaihtoehtoisesti venyttää lukion 3,5 vuoteen. Tällä hetkellä tytöllä on koulua noin 30 tuntia viikossa.



Sillä, onko kaksi A-kieltä vai uusi lukiossa alkava kieli yhden A-kielen lisäksi ei käytännössä ole merkitystä, koska kurssimäärät molemmissa ovat suunnilleen samat. Lukiossa alkavan kielen kurssit ovat kuitenkin kaikki vapaaehtoisia eli niitä saa ottaa juuri haluamansa määrän, ellei sitten tyttösi lukiossa ole jokin erikoissysteemi. Kielen voi siis keskeyttää, jos homma tuntuu liaan raskaalta.



Minullakin on taitava tyttö, jolla oli peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo päälle 9,5.

Ilman pakkoruotsia ei tyttösi tarvitsisi pohtia, jääkö aikaa ranskalle.

Ainakin minun tyttöni lukisi ilman muuta myös ruotsia, vaikka se olisi vapaaehtoista. Hänellä on yhtenä uravaihtoehtona lääkärin ammatti, ja on aivan selvää, että Suomessa lääkärille tulevaisuudessakin ruotsin osaaminen on työpaikkaa hakiessa etu, vaikka viralliset kielitaitovaatimukset poistettaisiin.



2

Meillä tosiaan kasiluokkalainen tyttö, jolla myös aina ka reippaasti yli yhdeksän. Paljon ei tarvitse lukea kokeisiin, mutta läksyt tekee aina kunnolla. Tällä hetkellä tyttö miettii myös mahdollisesti lääkistä, joten pitkä matikka, fysiikka, kemia yms. olisivat arvokkaita aineita lukiossa. Ylipäätään kannatan pitkää matikkaa lukioon, koska se mahdollistaa monta muutakin alaa jatkossa, ei pelkästään lääkistä. Varsinkin, kun matikka on vahva aine hänellä ja suvussa matemaatikkoja. Saa matikkaan myös hyvin tukea isältään, joka osaa tarvittaessa opettaa luonnontieteitä. En silti halua, että lukiosta tulee liian raskas, koska tyttö harrastaa vielä kilpaurheilua. Laki on hänelle rakas ja siitä olisi ikävä luopua koulun vuoksi, mutta kyllä koulu on silti ykkönen.

siis laji on rakas eikä laki...otsikossa oli heti virhe myös:)

Ainakin minun tyttöni lukisi ilman muuta myös ruotsia, vaikka se olisi vapaaehtoista. Hänellä on yhtenä uravaihtoehtona lääkärin ammatti, ja on aivan selvää, että Suomessa lääkärille tulevaisuudessakin ruotsin osaaminen on työpaikkaa hakiessa etu, vaikka viralliset kielitaitovaatimukset poistettaisiin.

2

Niin, mutta pakkoruotsi sortaa nimenomaan niitä, jotka haluvat opiskella pitkän matematikaan, fysiikan, kemian, biologian jne. Eli niitä todella ahkeria rangaistaan, koska heille ei yksinkertaisesta mahdu lukujärjestykseen kolmatta kieltä. Heilläkin pitäisi olla mahdollisuus lukea esim. ranskaa.

Voisiko nuori tehdä ylimääräiset kieliopinnot vaikka kesälukiokursseina? Suunnitellen kesänsä niin, että lomaa oisi kuitenkin vähintään 3 viikkoa koko kesäloman aikana? Tai voisiko opiskella kieliopinnot itsenäisesti kesien aikana ja tenttiä syksyisin koulun alussa?



Fiksu muksu hallitsee itsenäisenkin opiskelun.

Niin, mutta pakkoruotsi sortaa nimenomaan niitä, jotka haluvat opiskella pitkän matematikaan, fysiikan, kemian, biologian jne. Eli niitä todella ahkeria rangaistaan, koska heille ei yksinkertaisesta mahdu lukujärjestykseen kolmatta kieltä. Heilläkin pitäisi olla mahdollisuus lukea esim. ranskaa.

pakollisen maantiedon, terveystiedon, psykologian, yhteiskuntaopin ja filosofian. Ei niitä minunkaan kouluaikana tarvinnut lukea, ja kaikilla oli pakollisena suomen ja ruotsin lisäksi kaksi vierasta kieltä (myös pitkän matematiikan lukijoilla).

Ja minun tytölläni siis on pitkä matematiikka ja fysiikka ja sen lisäksi kaksi A-kieltä (saksa ja englanti). Kemiasta ja biologiasta hän vielä harkitsee sitä, montako kurssia hän ottaa.

2

ja muihin hänen kannaltaan todennäköisesti tärkeisiin aineisiin lukiossa. Ranskaa voi opiskella omatoimisestikin vaikka kansalais- tai työväenopistossa tai myöhemmin aikuisiällä. Kielten opiskelu omatoimisesti on helpompaa kuin matikan, kemian ja fysiikan... ja pitkä matikka, fyssa ja kemia vie lukiossa todella paljon aikaa ja kursseja on paljon, samoin kotitehtäviä, jotka eivät enää sujukaan vartissa, vaikka yläasteella olisikin vielä mennyt. Jos vielä vaativa harrastus, jättäisin suosiolla sen kielen nyt tässä vaiheessa pois.

Niin, mutta pakkoruotsi sortaa nimenomaan niitä, jotka haluvat opiskella pitkän matematikaan, fysiikan, kemian, biologian jne. Eli niitä todella ahkeria rangaistaan, koska heille ei yksinkertaisesta mahdu lukujärjestykseen kolmatta kieltä. Heilläkin pitäisi olla mahdollisuus lukea esim. ranskaa.

pakollisen maantiedon, terveystiedon, psykologian, yhteiskuntaopin ja filosofian. Ei niitä minunkaan kouluaikana tarvinnut lukea, ja kaikilla oli pakollisena suomen ja ruotsin lisäksi kaksi vierasta kieltä (myös pitkän matematiikan lukijoilla).

Ja minun tytölläni siis on pitkä matematiikka ja fysiikka ja sen lisäksi kaksi A-kieltä (saksa ja englanti). Kemiasta ja biologiasta hän vielä harkitsee sitä, montako kurssia hän ottaa.

2

Älä nyt tahallaan sotke asioita. Ei maantiedolle, terveystiedolle jne ole vaihtoehtoja. Mutta ruotsi on vain yksi (ja varsin tarpeeton) kieli muiden joukossa. On ihan typerää rajoittaa esim. matemaattisista aineista kiinnostuneiden kieliopintoja tällä tavalla. Englanti ja yksi vapaasti valittu vieras kieli pitäisi olla ihan riittävä määrä niille, jotka opiskelevat pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian.

Jos lahjakas sekä matmatiikassa että kielissä, niin sitten melkein pakko valita vain toinen, jos haluaa täysipäisenä selvitä ja elää vähän nuoruuttakin, saatikka kilpaurheilla...harmittaa kyllä. Varmaan nuo matemaattisen aineet kuitenkin painaa vaakakupissa enemmän...mitä sitten jos haluaakin lukion jälkeen kieliä lukemaan ja on valinnut nuo matikat? Onko se sitten mahdollista, jos on pelkkä englanti ja ruotsi sekä äidinkieli, mikä myös on hänellä vahva?

Älä nyt tahallaan sotke asioita. Ei maantiedolle, terveystiedolle jne ole vaihtoehtoja. Mutta ruotsi on vain yksi (ja varsin tarpeeton) kieli muiden joukossa. On ihan typerää rajoittaa esim. matemaattisista aineista kiinnostuneiden kieliopintoja tällä tavalla. Englanti ja yksi vapaasti valittu vieras kieli pitäisi olla ihan riittävä määrä niille, jotka opiskelevat pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian.

Olen itse käynyt lukiom 80-luvun alussa, eikä minulla ollut pakollisena tuntiakaan maantietoa, psykologiaa, filosofiaa eikä yhteiskuntaoppia. Ai niin, terveystietoa kyllä oli muutama tunti liikuntatuntien yhteydessä, mutta sekin oli täyttä ajanhukkaa. Nykyisin noista aineista on 7 pakollista kurssia, kun taas esim. ruotsista on 5 pakollista kurssia. Sinänsä en pidä itsekään pakkoruotsia järkevimpänä vaihtoehtona, mutta minusta on myös typerää panna kaikkea mahdollista pakkoruotsin syyksi. Minun tyttöni lukisi ruotsia joka tapauksessa, joten se ei ole ongelma. Sen sijaan nuo pakolliset luettelemieni muiden aineiden kurssit ovat.

Älä nyt tahallaan sotke asioita. Ei maantiedolle, terveystiedolle jne ole vaihtoehtoja. Mutta ruotsi on vain yksi (ja varsin tarpeeton) kieli muiden joukossa. On ihan typerää rajoittaa esim. matemaattisista aineista kiinnostuneiden kieliopintoja tällä tavalla. Englanti ja yksi vapaasti valittu vieras kieli pitäisi olla ihan riittävä määrä niille, jotka opiskelevat pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian.

Olen itse käynyt lukiom 80-luvun alussa, eikä minulla ollut pakollisena tuntiakaan maantietoa, psykologiaa, filosofiaa eikä yhteiskuntaoppia. Ai niin, terveystietoa kyllä oli muutama tunti liikuntatuntien yhteydessä, mutta sekin oli täyttä ajanhukkaa. Nykyisin noista aineista on 7 pakollista kurssia, kun taas esim. ruotsista on 5 pakollista kurssia. Sinänsä en pidä itsekään pakkoruotsia järkevimpänä vaihtoehtona, mutta minusta on myös typerää panna kaikkea mahdollista pakkoruotsin syyksi. Minun tyttöni lukisi ruotsia joka tapauksessa, joten se ei ole ongelma. Sen sijaan nuo pakolliset luettelemieni muiden aineiden kurssit ovat.

Eihän tässä pakkoruotsia kaikesta syytettykään. AP:n ongelma oli, että lapsi haluaisi opiskella ranskaa, mutta lukujärjestys on niin täynnä, että tekee tiukkaa. Jos ruotsin tilalla voisi opiskella ranskaa, ongelmaa ei olisi. Ei tähän nimenomaiseen tapaukseen pakkoruotsi oli siis yksi syyllinen.

Jos on suunnitellut kolmea, voisiko pitentää neljään? Silloin mahtuisi tuo kielikin mukaan.



Aika rankalta minusta kuulostaa, mutta toisaalta tiedän ihmisiä, jotka ovat noin tehneet ja hyvin selvinneet.

Jos lahjakas sekä matmatiikassa että kielissä, niin sitten melkein pakko valita vain toinen, jos haluaa täysipäisenä selvitä ja elää vähän nuoruuttakin, saatikka kilpaurheilla...harmittaa kyllä. Varmaan nuo matemaattisen aineet kuitenkin painaa vaakakupissa enemmän...mitä sitten jos haluaakin lukion jälkeen kieliä lukemaan ja on valinnut nuo matikat? Onko se sitten mahdollista, jos on pelkkä englanti ja ruotsi sekä äidinkieli, mikä myös on hänellä vahva?

Jos haluaa lukea jotain muuta kieltä (ainakin pääaineena), niin sitä pitää kyllä opiskella ennen pääsykokeita, mutta sitä ei ole pakko tehdä lukiossa. Pitkää matematiikkaa ei kannata jättää missään tapauksessa pois, jos on yhtään matemaattisesti lahjakas. Siitä on hyötyä tosi moneen paikkaan pyrkiessä.

2

D-kieltähän ei ole pakko kirjoittaa kuitenkaan. Voiko sen yhä lopettaa tokaluokan jälkeen vai onko pakko jatkaa kolmannella?



Itse luin aikoinani neljää kieltä ja pitkää matematiikkaa. Fysiikkaa en lukenut ollenkaan. Hyvin meni, mutta kieltämättä päivät olivat pitkät (35-40 h viikossa)

D-kieltähän ei ole pakko kirjoittaa kuitenkaan. Voiko sen yhä lopettaa tokaluokan jälkeen vai onko pakko jatkaa kolmannella?

Itse luin aikoinani neljää kieltä ja pitkää matematiikkaa. Fysiikkaa en lukenut ollenkaan. Hyvin meni, mutta kieltämättä päivät olivat pitkät (35-40 h viikossa)

Ruotsiakaan ei ole pakko kirjoittaa. Yksi vaihtoehto on se, että vetää ruotsin pakolliset kurssit lukematta läpi ja keskittyy sitten tosissaan ranskan opiskeluun.

nuo matikat ja fysiikat sekä ranskan, niin voiko ranskan jättää heti parin kurssin jälkeen pois vai pitääkö suorittaa loppuun asti ja tuleeko siitä silloin numero torkkaan?

Niin kuin tuossa tapauksessa tapahtuu.



Todistusnumerosta en tiedä. Luulisin, että ei tule.

oli aikoinaan vuonna nakki pitkä matikka, pitkä fyssa, kaikki kemmat sekä lisäksi D-kieli.

C-kielen lopetin yläasteen jälkeen, eli oli vain yksi ylimääräinen kieli.



Ihan helposti suoritin lukion kolmessa vuodessa. Jos tyttärelläsi on hyvä matikkapää, ei pitkä matikka ja fysiikka ole niin rasittavia kuin luulisi.