Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tässä mielenkiintoista tekstiä valviralta koskien hedelmöityshoitoja

Vierailija
24.01.2011 |

Kokemuksia hedelmöityshoitolaista valvontaviranomaisten näkökulmasta



17.1.2011



Valviran lakimies Riitta Burrellin ja lääkintöneuvos Pirjo Pennasen artikkeli "Kokemuksia hedelmöityshoitolaista valvontaviranomaisen näkökulmasta" on julkaistu Oikeuspoliittinen yhdistys ry:n ja Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry:n Oikeus-lehden numerossa 4/2010.



Valviran näkökulmasta lapsettomuusklinikoiden lupaprosessiin ei ole liittynyt erityisiä ongelmia, vaikka neuvontaa onkin tarvittu paljon. Alkioiden ja sukusolujen luovuttamiseen ja luovuttajien rekisteröimiseen liittyy tulevaisuudessa monia haasteita. Luovuttajien rekisteri (Luoteri) turvaa luovutetusta sukusolusta alkunsa saaneen henkilön oikeuden saada täysi-ikäisenä tietää luovuttajan henkilöllisyys. Tulevaisuudessa on odotettavissa, että monet haluavat biologisten vanhempiensa lisäksi tietoa esimerkiksi saman luovuttajan muista lapsista, biologisista sisarpuolistaan. Jo nyt jotkut viranomaiset ja järjestöt eri puolilla maailmaa tarjoavat tällaista mahdollisuutta.



Kaikki luovutetusta sukusolusta alkunsa saaneet henkilöt eivät halua tietää luovuttajan henkilöllisyyttä. Osalle riittäisi ei-identifioiva tieto luovuttajista. Joitakin luovuttajia huolestuttaa heidän mahdollisen ennenaikaisen kuolemansa vaikutus mahdollisuuteen, että heidän luovuttamastaan sukusolusta alkunsa saanut lapsi voisi toteuttaa oikeutensa. He ovat tarjoutuneet laatimaan itsestään kuvauksen, jonka luovutetusta sukusolusta alkunsa saanut lapsi saisi aikanaan haltuunsa. Hedelmöityshoitolaki ei salli tällaista mahdollisuutta.



Valtaosa yksityisistä lapsettomuusklinikoista hankkii hedelmöityshoidoissa käyttämiään siittiöitä tanskalaisista spermapankeista. Nyt siittiöitä on alettu tuoda Suomeen myös Yhdysvalloista. Tämä johtaa väistämättä siihen, että yhä useampi luovutetuista sukusoluista syntynyt henkilö pettyy toiveissaan saada tavata biologinen äitinsä tai isänsä. Luoteri-rekisteriin ei hedelmöityshoitolain mukaan saa tallentaa luovuttajasta kuin nimi ja henkilötunnus tai syntymäaika. Globalisoituneessa maailmassa nimen ja henkilötunnuksen yhdistelmä ei tarjoa varmaa tietoa sen paremmin luovuttajan kansallisuudesta kuin asuinpaikastakaan.



Hedelmöityshoitojen kaupallistumiseen on kansainvälisiä paineita. Suomen hedelmöityshoitolaki rakentuu selkeästi ei-kaupalliselle pohjalle. Ylikansallisilla toimijoilla on kuitenkin kyky löytää kaupallisiin tarkoitusperiin sopivat keinot. Ennen muuta internet tarjoaa kanavan eettisesti arveluttavalle toiminnalle. Epäeettisten toimintamallien torjumisessa vastuullisesti toimivien klinikoiden ja viranomaisten välinen keskustelu ja yhteistyö nousevat keskeiseen asemaan.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kaksi kaksi