Päiväkotikiusaaminen, emme enää jaksa

Sitten pitää jäädä vanhemman kotiin ja hoitaa lapsi itse tai jatkaa vain taistelua.



Ei se oikeuta traumauttamaan muiden lapsia tai pilaamaan muiden elämää.

jos koulu ei asiaan puutu (ja samalla kiusaajan vanhemmat ovat pulassa). Miten päiväkotilapsesta? Ajattelin vaan, että kun uhkaa tällä rikosilmoituksella, niin silloin on hoitajien, päiväkodinjohtajan ja lapsen vanhempien pakko reagoida. Missään nimessä oikea tapa hoitaa tätä EI ole lause "katsotaan nyt". Mitään ei katsota, jos pieni lapsi joutuu fyysisen kiusaamisen kohteeksi. Ajatelkaapa tätä kiusaajaakin: hänellä täytyy olla mielettömän vahva olo, kun tietää saavansa tehdä mitä vaan aikuisten silmien alla. Häpeällistä!



Ap, ota yhteyttä päivähoidon esimieheen eli siis päiväkotisi johtajan esimieheen, joka siis jakaa niitä resursseja päiväkodeille. Ole jämäkkä ja kerro, mitä asialle on tehty ja miten mikään ei toimi. Kerro, että lapsesi ei voi olla se, joka saa rangaistuksen eli siirron pois ryhmästä. Tällöinhän kiusaaja on voittanut ja jatkaa taas jonkun muun kiusaamista. Ilmoita, että harkitset lastensuojeluilmoituksen tekemistä ja otat parhaillaan selvää, voiko tästä tehdä rikosilmoituksen, kun asialle ei ole vuoteen tehty mitään.



Tämän jälkeen kerrot hoitajille ja päiväkodin johtajalle samat asiat. Ilmoitat, että tuo kiusaaja on saatava kuriin tai hänet on poistettava ryhmästä. Kerro, että on hoitajien ja vanhempien vastuu ratkaista ongelma, ei sinun eikä lapsesi! Sekin, että opetat lastasi huutamaan, on ihan hyvä keino, mutta viestittää lapsellesi, että hänen taidoissaan on vikaa ja siksi häntä kiusataan. MIelestäni kiusaaminen pitää saada loppumaan ja sen jälkeen opetat lastasi reagoimaan kiusaamiseen vastaisuuden varalle.



Ei tarvitse riehua, mutta tee täysin selväksi, että asiaa on jahkailtu ja katsottu tarpeeksi ja että nyt otat nollatoleranssin käyttöön. Haluat palaverin, jossa henkilökunta selvittää, miten aikoo suojella lastasi. JOs edes kerran lapsesi joutuu kiusaajan uhriksi, sinä teet ls-ilmon kiusaajan perheestä ja päiväkodin toiminnasta. Ymmärtääkseni myös henkilökunnan toiminnasta voi tehdä rikosilmoituksenkin. Ovat nimittäin vastuussa lasten turvallisuudesta, ja jos ei ole esittää mitään konkreettisia toimia, millä ovat kiusaamista yrittäneet saada kuriin, niin ovat laiminlyöneet tehtävänsä.



Kerro lapsellesi, että vika on aina kiusaajassa, ei lapsessa. Kerro hänelle, että hoitajat ovat turvallisia aikuisia, joille voi kertoa kiusaamisesta samoin kuin vanhemmillekin. KOeta saada lapsesi tuntemaan olonsa turvalliseksi hoidossa. On kauheaa ajatella, että hän joutuu pelkäämään päivittäin. Se on liian raskas taakka lapselle. Ehkä tosiaan voisit ottaa töistä vapaata tullaksesi tarkkailemaan tilannetta. Niin, ja sanoisin kyllä myös tuolle lapselle ihan julkisesti ja suoraan, että sen kiusaamisen pitää loppua tai sinä puutut asiaan. Ehkä kukaan näistä aikuisista ei ole yrittänyt sanoa lapselle asiasta suoraan, kun eivät ole saaneet lasta kiinni itse teosta. Se, että sanot lapselle suoraan, että tiedät, että hän nipistelee ja vetää tukasta sinun tyttöäsi ja että sinä et sitä suvaitse, voi hyvinkin auttaa.

Nyt heti maanantaina soitat pk:hon ja vaadit sen toisen lapsen siirtämistä heti tai henkilökohtaista avustajaa, joka ei jätä lastasi hetkeksikään yksin.



Mutta mielestäni lapsesi siirtäminen uuteen ryhmään on pienempi paha lapsen psyykeelle kun se, että vanhemmat pakoittavat pahoinpideltäväksi päivittäin!



Eli jollei vaatimukset tehoa heti, siirrä oma lapsesi.

että olet aikeissa ottaa yhteyttä lastensuojeluun, koska kiusaaminen ei ole loppunut useista yrityksistä huolimatta. Ota myös heti yhteys kaupungin päivähoidon johtoon, koska päiväkodin johtaja ei ole tehnyt asialle mitään. Onko päiväkodissa vanhempainneuvostoa? Asia kannattaisi käsitellä myös siellä, koska on mahdollista, että tämä häirikkölapsi kiusaa myös muita. Vaikuttaa ilmeiseltä, että kiusaaja tarvitsee apua, koska kiusaamisen muodot kuulostavat mielestäni aika vakavilta, "tökkii kynällä silmiin" ym.

En uskalla kovin tarkasti enää antaa lisätietoja tapauksesta, ettei meitä tunnisteta, koska asia on tosiaan hyvin tiedossa lapsemme ryhmässä / päiväkodissa / kiusaajan vanhemmat tietävät tilanteen. Yksi lisäongelma asiassa on, että tämä kiusaaja hakeutuu lapsemme seuraan aktiivisesti leikkimään ja hoitajat sanovat, ettei saisi toisaalta estää sitä, että he leikkivät keskenään. Oma lapseni ei niin välittäisi ymmärrettävästi hänen seurastaan. Hoitajat eivät mielestäni ole tehneet tarpeeksi ryhmässä estääkseen kiusaamisen. Tiettyyn pisteeseen asia on tullut nyt, eli emme enää katsele asiaa tämän pidemmälle. Mielestäni muutto toiselle puolelle kuntaa ei kuitenkaan tule kyseeseen, koska lapsellamme on samassa ryhmässä ystävä, joka asuu lähellä ja menee aikanaan samaan kouluun kuin lapseni (+kiusaaja). Asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia. On helppo sanoa, että vaihtakaa päiväkotia tms, mutta asiaan liittyy niin paljon muutakin kuin se yksi kiusaaja.ap

Miten olette tuollaisen paikan tulleet valinneeksi?



Sinun lapsellasi ei ole mitään velvollisuutta leikkiä ko. lapsen kanssa. Hoitajien kuuluu huolehtia ryhmän toimivuudesta ja ohjata se kiusaajalapsi muualle.



Enkä kyllä mitenkään tajua, miten äitinä olet VUODEN katsellut tuollaista, jos ja kun tiedät, että lapset ovat vielä tulevia koulukavereitakin.

yhtään päivää pidempään tuo pahoinpitely ei saa jatkua. se on loppu nyt.



ja minä kyllä tekisin selväksi sille kiusaajalle itselleenkin ko. asian. puhuttaisin tyttöä niin,että menee perille. siinä pitää vain kovettaa itsensä,ja olla HYYTÄVÄN JÄÄTÄVÄ,LASKEUDUT SEN LAPSEN NAAMAN ETEEN,JA TUIJOTAT SUORAAN SILMIIN SANOESSASI,ETTÄ "JOS VIELÄ KERRAN KIUSAAT JA SATUTAT XXXXXXX,NIIN MINÄ SUUTUN.JA SINÄ ITKET SEN JÄLKEEN." "ONKO SELVÄ?" VAADI VASTAUS: "SELVÄ ON" ETTÄ SE TAJUAA ASIAN.





mitään lässytystä tuollaisen pahoinpitelijähirviön kanssa on turha harrastaa,sitä se saa kotonaan ihan tarpeeksi ilmeisesti,kun asian saa vanhempien puolesta jatkua.

ensin opettajaan, sitten hänen esimieheensä, sitten kaupungin virastossa tämän esimieheen.

Sitten keräsin nimilistan muilta vanhemmilta, että häirikkölapsi pitää saada kuriin ja tein tiettäväksi, että jos tämä vielä jatkaa käytöstään, teen lastensuojeluilmoituksen perheestä. Ja tämän tein HETI. En vuoden päästä.Eipä ole lastani sen koommin kiusattu.

kunnan opetuslautakunnan puheenjohtajaan.

Asia hoitui lähes samantien pois päiväjärjestyksestä.

Yhteydenotot tein kirjallisesti, myös kunnan kirjaamoon, että varmasti jää mustaa valkoiselle.

Mitkään suulliset huomautukset eivät olleet sitä ennen tuottaneet mitään tuloksia.

Eli kannattaa kirjoittaa virallinen, kohtelias ja muodolline kirjallinen viesti, jossa asia selostetaan, kerrotaan mitä on milloin tapahtunut, kuka tehnyt mitä kellekin ja sitten kysyä, että mihin toimenpiteisiin ao viranomainen aikoo ryhtyä, että tällainen ei enää toistu.

Ap:n lastahan on pahoinpidelty, ei pelkästään kiusattu.

Toisaalta, voihan ap sanoa päiväkodissa, että jos vielä yhden kerran kuulen että lastani on täällä päiväkodissa, päiväkodin henkilökunnan ollessa vastuussa, pahoinpidelty, teet rikosilmoituksen poliisille ja lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaisille. Ja jos ei sekään tuota tulosta, sitten kirjallisesti vaan yhteys kaikkiin mahdollisiin tahoihin.

toivottavasti kukaan ei asu lähelläkään meitä tai meidän lasten päiväkotia tai koulua

Laita vaikka sähköpostia päätoimittajalle, uutistuottajalle, toimitussihteerille tai jollekulle toimittajalle, otsikkokenttään:juttuvinkki.



Juuri tällaiset asiat kiinnostavat paikallislehtiä, koska ne koskettavat lukijakunnan arkea, joka taas takaa jutulle paljon lukijoita. Erityisesti lapsiperheitä koskevat aiheet ovat haluttua tavaraa paikallislehdissä. Mutta jos he tekevät jutun, täytyy sinun olla valmis tulemaan julki omalla nimelläsi ja kasvoillasi.



Tee vähintään asiallinen ja perusteltu kirjoitus yleisönosastolle. Sekin voi poikia muutoksen huonoihin käytäntöihin.

"Ihan suoraan vaan lapsen puheille, jos kerran tiedätte kuka se on. Sanotte, että nyt tämä saa loppua, tai te suututte tosissaan; meidän Pirkkoon ei kosketa ja jos et usko, niin sinun käy huonosti."





"...nyt huomioon, että tämä kiusaajakin on pieni lapsi, joten ei todellakaan ole soveliasta mennä kovistelemaan häntä. Haloo, järki käteen! Toivottavasti sulla ei oo lapsia, kun kehtaat tuollaista uhkailua edes ehdottaa. Häpeä, jos osaat!#"



Ei ole kiusaavan lapsenkaan etu, että hän pääsee käyttäytymään näin. Nyt hän on pieni lapsi, mutta kasvaa aikuiseksi, joka vastaavassa tilanteessa joutuu paljon suurempiin hankaluuksiin, mahdollisesti jopa vankilaan aiheuttaessaan fyysistä vahibnkoa kanssaihmisilleen.



Mikäli kiusaajan vanhempien kotona ei asiaan osata tai haluta puuttua, olisi jonkun muun se tarpeen tehdä. Lapsi saattaa viettää päiväkodissa suuremman osan aikaa päivästä hereillä kuin kotona vanhempien kanssa, miksei tapakasvatus voisi lähteä sieltä? (tiedätte varmaan sanonnan jonka mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä)



Ja ap. Elämme epätäydellisessä maailmassa. Mitä väliä on periaatteella, (kiusaajan pitää lähteä, ei kiusatun). _Sinun tehtäväsi ole suojella lastasi._ Mikäli lapselle tulee turvaton olo, vanhemman täytyy puuttu. turvallisuuden kokemus on terveen kehityksen kannalta yhtä tärkeää kuin kokemus rakkaudesta.



Ole hankala vanhempi, vaadi. Näytä lapsellesi että pystyt vaikuttamaan hänen turvallisuuteensa. Näytä hänelle että on hyvä pärjätä itse mutta aikuisilta saa aina apua.

Eihän se ole oikein, että kiusattu pannaan aina vaihtamaan ryhmää tai päiväkotia! Kiusaajanhan se pitäisi vaihtaa. Tämä päiväkoti on muuten hyvä meille, lapseni menee aikanaan joka tapauksessa kiusaajan kanssa samaan kouluun, joten kyllä asiaan pitäisi tulla muu ratkaisu kuin kiusatun siirto muualle. Hänen kaveri käy samaa päiväkotia. Miksi hänen pitäisi siirtyä vieraaseen päiväkotiin? Eihän hän ole tehnyt mitään pahaa. ap

Varmasti jokainen opn tässä samaa mieltä kanssasi, mutta varmasti suurin osa täällä silti ei laittaisi lastansa kärsimään joka päivä vaan sen takia, että oikeasti asia ei pitäisi olla näin. Ts. sen takia varmaan useat täällä sanovat että vaihtasivat lapsen päiväkotia, koska se on kuitenkin lapsen etu. Vaikka se väärin onkin, niin paras ratkaisu lapselle. Lapsihan tuossa taistelussa "kummalla on oikeus jäädä" kärsii, joten siksi varmaan useimmat tuossa tapauksessa nielisivtä "tappion" ja toimisivat niin että lapsen tilanne helpottuisi mahd pikaisesti.

autoa suojatiellä, vaikka auto olis väistämisvelvollinen. Aina ei ole tärkeintä olla oikeassa, vaan selvitä hengissä ilman vahinkoa.

Minä olen ainakin vanhempana puuttunut lapseni kiusaamiseen, komentamalla muiden ville pettereitä! Siitä on ihan turha kenenkän mankua yhtään mitään. Jos vanhemmat ei osaa tapakasvatusta tai jostain syystä lapsi ei ole sitä sisäistänyt, niin kyllä jonkun se täytyy heille opettaa. Olkoonkin sitten vaikka minä, mutta vain niissä tilanteissa kun olen itse paikalla ja näen mitä tapahtuu. 

Tämähän on todella vanha ketju, mutta mitähän tuolle ap:lle nykyään kuuluu. Tällaista lukiessa haluaisi aina tietää miten kaikki selvisi. Toivottavasti asia saatiin pikimmiten ratkaistua.

Mun täytyy kyllä myöntää että ahdistun kamalasti näistä asioista.. Miten ihmeessä olet kestänyt tuota tilannetta? Varmaan kamalan voimaton olo..:( Toivottavasti olette saaneet kiusaamisen kuriin, tuskallinen ajatus että jo päiväkodissa kiusataan mutta totta se vain on. Ja tutkittu on että se usein ennustaa tulevaa kiusaamista myös koulussa. Joten toivottavasti olette saaneet tuon asian kuriin ja selvitettyä.

Minä en tiedä mitä tekisin, sympatiat ovat Ap puolellasi. Pidä huolta lapsestasi ja opeta hänet arvostamaan itseään näyttämällä esimerkkiä arvostamalla myös itseäsi. Olen samaa mieltä aiemman kommentoijan kanssa siitä että henkilökunta tekee virheeen siinä jos antaa ymmärtää että toisen lapsen väkivaltaista käytöstä pitäisi sietää vain koska tällä on jonkinlaisia käyttäytymisen ongelmia.

Kylläpä on kamalaa meno Suomessa! Onneksi asun maassa, jossa kaikille vajakeille on omat erityistarhansa ja koulunsa. Näin pysyy normaaleilla lapsilla tarha- ja koulurauha. Saavatpahan aggressiiviset vajakit mätkiä toisiaan niin paljon kuin sielu sietää, siitä ei tarvitse normaalien lasten kärsiä.

Niin... nykyään pitää aina vaan ymmärtää... Ensin kiusaajaa, sitten hakkaajaa, raiskaajaa, ryöstäjää ja mummonpotkijaa... Keskustellaan ja ymmärretään, kun on niin vaikeaa kun vanhemmat on työttöminä ja ja eronneetkin ja kaikkea... 

Voi luoja! MIKÄÄN oma henk. koht he*vetti ei oikeuta kajoamaan toiseen ihmiseen. Aina ei vaan voi ymmärtää ja ymmärtää ja ymmärtää. Jossain vaiheessa pitää tehdä jotain. 

Kasvatetaan niitä lapsia, eikä aina vaan paijata päähän! 

Voi vittu että mua vituttaa tollanen aikuisten ihmisten aikaansaamattomuus/välinpitämättömyys. On niin vaikea pitää kuria päiväkotilapselle? (hoitajat). On niin vaikeaa vaihtaa päiväkotia/puuttua kunnolla tilanteeseen? (Vanhemmat) Lapsesi on ujo ja arka, ja vaikka ei olisikaan, kiusaaminen on paha paikka lapselle, varsinkin noin pienelle. Sinä ja miehesi olette lapsesi puolesta puhujia sillä hän ei osaa lopettaa kiusaamista, hän ei voi soittaa päiväkodin johtajalle, hän on täysin kiusaajan (ja välinpitämättömien vanhempien) armoilla. Kiusaamisesta tulee myös helposti kierre, ensin kiusataan päiväkodissa, sitten eskarissa ja lopulta koulussa. Tätäkö haluat? Oma maine on tärkeämpi? Kiusaamisella on jopa elämänmittaisia vaikutuksia lapseen. Voin kertoa myös oman tarinani, lapsen näkökulmasta miltä tuntui olla koulukiusattu ja kiusaajaa van voivoteltiin ja kukaan ei tehnyt asialle todellisuudessa mitään. Miltä minusta, pienestä ekaluokkalaisesta silloin tuntui, kun joka päivä pelkäsin mennä kouluun, tiesin mitä siellä minua odottaa. Minua lyötiin joka päivä kuuden vuoden ajan (koko ala-aste), varastettiin tavaroita, haukuttiin, eristettiin ryhmästi, leviteltiin juoruja jne. Kerran kiusaaja työnsi minut kalliolta alas, melkein murtui häntäluu (oli yli kk kipeä) ja uimahallissa yrittä hukuttaa minut veden alle. Nautti suunnattomasti siitä kun aikuiset vain taputteli päähän. Teki kaiken opettajan silmien välttäessä. Aluksi kerroin äidilleni kaiken, mutta lopulta en edes jaksanut enään koska äiti ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi tiukasti. Joo, soitti kyllä opettajalle ja rehtorille useaan kertaan, kiusaajalle pidettiin puhuttelu mutta siihen se sitten jäi aina. Ja kiusaaminen vaan paheni. Vieläkin, yli 25-vuotiaana olen vihainen ja katkera äidilleni, miten hän hylkäsi oman lapsensa ja katsoi kaikkea sormien läpi. Käytännössä sama kuin olisi itse lyönyt minua. Olin aivan yksin. Ihme että en tappanut itseäni vaikka kävi kyllä pari kertaa mielessä joskus 10-vuotiaana. Yksi toinen kiusattu joutui mielisairaalaan. Vieläkin olen aivan paniikissa ns. massatapahtumissa, välillä saan paniikkikohtauksia, pelkään ihmisiä ja välttele oman ikäisiä miehiä sekä naisia (on minulla kavereita mutta en mielelläni tutustu uusiin ihmisiin) Niin meni ehkä aika pitkäksi ja henk.koht mutta halusin vain yrittää säväyttää kaikkia vanhempia joiden ladta kiusataan: PUUTTUKAA tilanteeseen ennen kuin on liian myöhäistä!!

Me saatiin kiusaaminen loppumaan, kun käytiin miehen kanssa ITSE pitämässä puhuttelu sille kiusaaja-nico-petterille!

Saatiin siinä sitten kimppuumme sekä tämän lapsen vanhemmat ja myös pk-henkilöstö. MUTTA... kiusaaminen loppui :) Ja se oli tavoitekin!