Lue keskustelun säännöt.
Miten pullukan pitää pukeutua kesähelteellä?
02.06.2008 |
Olen vähän ylipainoinen, en mikään kovin lihava kuitenkaan. Olisi ihanaa käyttää mekkoja ja muuta kevyttä kesällä, mutta en kehtaa. Mieheni kannustaa minua mekkolinjalle, hän jopa osti minulle sievän kukkamekon. Pelottaa kuitenkin että saan haukkuja tai minulle nauretaan, jos menen esim. kaupungille mekossa. Pitäisikö vain pukeutua miten mieli tekee, vai jatkaa löysissä housuissa kulkemista?
Kommentit (39)
lähinnä lyhentävät koipea kuin pidentävät. Korkkarit (ilman nilkkaremmiä) tietty taas pidentävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pohje näyttää muutenkin paremmalta kuin matalilla kengillä, kun pohjelihas jännittyy. ap
kertokaa mulle miksi on niin vaikeaa laihtua ja muuttua oman miehen silmissä haluttavammaksi?
Voi itku, jos tuo on suurin tavoitteesi...
Kyllä on minun miehelläni ihan eri kiinnostuksen aiheet kuin naisten ulkonäkö:-Dt. intellektuelli ja hauska pullukka
Minä satun nauttimaan liikkumisesta eri lajeina ja sen sivutuotteena tulee timmi vartalo ja terveelliset elämäntavat. On hyvä olla itsensä kanssa kun on nätti ja nuorekan nelikymppinen, lisäksi olen hauska ja intellektuelli- muuten. Mieheni on samaa kaliiberia ja kaiken lisäksi keittiömestari joten ruuasta voi nauttia kun osaa syödä okeita asioita. Eikä tartte miettiä mitä kehtaa pukea päälleen.
Minä satun nauttimaan liikkumisesta eri lajeina ja sen sivutuotteena tulee timmi vartalo ja terveelliset elämäntavat. On hyvä olla itsensä kanssa kun on nätti ja nuorekan nelikymppinen, lisäksi olen hauska ja intellektuelli- muuten. Mieheni on samaa kaliiberia ja kaiken lisäksi keittiömestari joten ruuasta voi nauttia kun osaa syödä okeita asioita. Eikä tartte miettiä mitä kehtaa pukea päälleen.
mutta siististi: ei esim. niin tiukkoihin vaatteisiin että vyötäröltä näkyy paidan ja housujen välistä kaksi michelin-rengasta.
Mietipä, oletko koskaan kadulla kulkiessasi kuullut tai nähnyt kenenkään selvänä olevan aikuisen ilkkuvan tai nauravan toisten pukeutumiselle tai vartalonmuodoille? Ennemmin luulisi että saat osaksesi katseita kurviesi takia.
Olet laihdtunut hirmuisesti. Eikö kannattaisi vähän esitellä hoikempaa ulkomuotoasi kansallekin. Mekko päälle rohkeasti ja ulos. Muista pitää selkä suorana ja hymy naamalla. Alkaa olla kesä, nauti siitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä satun nauttimaan liikkumisesta eri lajeina ja sen sivutuotteena tulee timmi vartalo ja terveelliset elämäntavat. On hyvä olla itsensä kanssa kun on nätti ja nuorekan nelikymppinen, lisäksi olen hauska ja intellektuelli- muuten. Mieheni on samaa kaliiberia ja kaiken lisäksi keittiömestari joten ruuasta voi nauttia kun osaa syödä okeita asioita. Eikä tartte miettiä mitä kehtaa pukea päälleen.
Joilekkin yksi tavoite on näyttää hyvältä toisille ei, valinta suotakoon kaikille, mutta aika iso otos miehiä katselee mielellään hoikkaa kaunista naista. Kauneus on katsojan silmissä ja varmaan osa miehiä pitää pullukoistakin. Mutta jos itsellä ei ole hyvä olla ja hävettää niin eikö silloin lääke olisi laihtuminen?Ylipaino on myös terveysriski. Myös tupakointi on terveysriski ja silti monet vaan polttavat. Elämä on täynnä valintoja ja arvomme ohjaavat näitä valintoja.
Verrattuna vuoden takaiseen mä todellakin tunnen itseni hoikaksi, vaikka jokunen liikakilo vielä löytyykin. Mutta nykymaailma tuppaa olemaan sellainen, että jos ei ole anorektinen tai ainakin melkein, on sitten automaattisesti toista ääripäätä eli läski. Eikö normaalivartaloisia ole olemassa? En ole tässä nyt puolustelemassa omaa kroppaani, koska sehän on normaalia paksumpi. Ei kovin paljon, mutta kuitenkin. Ihmettelen vain kun usein esim. mediassa hehkutetaan jonkun julkkiksen lihavuutta, jos kylki- ja solisluut ei törrötä pitkällä.
No, joka tapauksessa mieheni lähti juuri kauppaan ja hän aikoi ostaa minulle toisenkin mekon. Helteitä odotellessa! :) ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena ja hoikkana olisin kauhistunut nykyistä itseäni. Perinnöllistä kilpirauhasvaivaani en ole itse valinnut, enkä kaikkea muutakaan elämän olosuhteissani. Onneksi mieheni rakastaa minua näinkin. Ja onnellinen olen, en vain ihan hoikka. Ja minulla on pitkät ja hoikat jalat, ja pienehkö peppu. Kaikki ylipainoiset eivät kuitenkaan ole ihan samanmuotoisia.
t. toinen pullukka.
Miksi et itse mene sovittamaan mekkoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
arkipäivisin kolmen pienen lapsen kanssa. Mies käy autolla paljon nopeammin, itse en aja. Ja jos menisin itse ostamaan ajattelisin todennäköisesti että liian kallista, enkä saisi ostettua mitään. Mies uskaltaa paremmin tuhlata! ap
Ihana mies sinulla, kun tsemppaa ja rohkaisee plus vielä ostaa kauniita vaatteita! Mun miestä ei tahdo edes saada makutuomariksi kauppohin, saati että ostaisi omaehtoisesti kivoja vaatteita mulle.
Olen itsekin pullukka, ylipainoa BMI:llä mitaten vajaa 10 kg ja omalla ololla mitaten 15 kg. Mulla ylipaino on vyötäröllä ja rinnoissa, mutta jalat on pitkät ja suht hoikat. Mullakin pukeutuminen on ongelmana jokaisen kesän alussa. Loppukesästä siitä ei enää niin välitä, pukee vaan päälle säähän sopivat, kivanväriset vaatteet.
Seuraavat asiat olen huomannut, kun mietin miten mukavaa päälle:
- isoimpaan osaan kroppaa ei huomattavasti vaaleampaa ja/tai kirjavampaa kuin muualle
- pullukkuuden hämääminen visuaalisesti; mulla se tarkoittaa, että kesäkuumallakaan ei mieluusti pelkkää trikootoppia tms., vaan topin päälle lyhythihainen kevyt paitis jakuksi
- ei mitään kovin valuvaa ja vetelää materiaalia, joka paljastaa joka makkaran. Mieluummin ryhdikästä, mutta ei tönkköä kangasta
- käytä lempivärejäsi, viihdyt niissä parhaiten ja se näkyy uloskinpäin.
Toisaalta, et sä taida tarvita noita neuvoja vaan pään pystyyn ja hymyn huulille hyvältä näyttääksesi, kun kerran olet laihduttanut 30 kg. Mahtavasti tehty, onnittelut!
Ja palstan nokkijoille: kyllä, tiedän olevani ylipainoinen. Kyllä, olen yrittänyt laihduttaa ja aion yrittää jatkossakin. Nuorena olin hoikka, eikä ole ollenkaan kivaa olla nyt "sisältä laiha" pullukka. Syynä lihavuuteeni ovat ensinnäkin vääristynyt kehonkuva, eli aloin laihduttaa kun painoin muutaman kilon enemmän kuin teininä, en onnistunut ja annoin periksi, vaikka olin silloin oikein hyväkroppainen (valokuvista todennut myöhemmin, aikoinaan en itse tajunnut). Toinen syy on jo useamman vuoden jatkunut vaikea elämäntilanne, jonka korjaaminen vaatii vielä aikaa. Herkuttelu ja ylipäänsä syöminen ovat olleet lohduttautumista ja toisaalta keino saada lisäenergiaa, jotta jaksan vielä vähän tilanteessa, jossa olen jo ihan rätti poikki väsynyt fyysisesti. Että näin. Kyllä mäkin vielä joskus ostelen ihania toppeja ja hamosia.
Ai niin, miten rintojen käy, kun laihdutan? Jääkö ne edelleen ylisuuriksi, vai onko toivoa, että kutistun myös niiden osalta? Ennen rintsikoiden koko oli 75B, nyt se on 95D/E... Tuskin näillä lolloilla löytää hoikkanakaan istuvia yläosia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai sit osta polvi-pituisia puolhameita ja kivoja kesäisiä paitoja niiden kanssa. Itsellä on 2 lapsen jäljiltä joku +20kg ylimääräistä, mutta käytän kaula-aukosta avonaisia paitoja, jotka tuo isot tissini hyvin esille ja niiden kanssa tummia keveitä hameita ;) Näin katseet kiinnityy etumukseen eikä mahaan tai reisiin :)
Tuli hyvä mieli viestistäsi! Kovasti tsemppiä sinullekin! Itselläni on se ongelma että kilot karisee ensimmäisenä just rinnoista ja muutenkin yläkropasta. Takamus ja jalat on kuin jonkun toisen ihmisen. Tietty jotain kiinteyttävää hommaa vois tehdä, mutta kun on nuo lapset, mutta kun.. seli seli.. ;) ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa just ehdin kertomaan että tisseistä ne rasvat on lähteny, ei oikein ole mitä esitellä :( ap
Yleensäkin sääntö "poikkilinja lyhentää, pitkittäislinja pidentää" pitää hyvin paikkansa.
Siis esim täyspitkän mekon ja avokkaiden kanssa näyttää sama ihminen huomattavasti pidemmältä kuin vaikkapa lyhyt toppi- lantiocaprit -nilkkaremmikengät.
entisestään jalkoja. Ja caprin puntti ei missään tapauksessa saa loppua pohkeen paksuimmalle kohdalle, kaamea virhe.
Kunhan caprit ovat alaspäin kapenevat, eivät tasaleveät.
Itse olen ns. persjalkainen ihminen, mutta kuljen kaiket kesät capreissa, koska viihdyn niissä. Ne peittävät rumat reidet, ja "vauhdikkaassa" arjessa ei ole varaa vilauttelusta. Hyvä keino feikata pari kiloa pois siitä huolimatta, on valita paita samaa väriä caprien kanssa ja päälle joku reilusti erivärinen paita jakuksi. ja sitten vielä ne korkkarit:)
Juhlaan voin laittaa hameen, jos siinä on rikottu (esim vino) helma tai se on täyspitkä.
Rohkeesti vaan, ja lämmintä kesää ap! ... Ja muutkin!
toisten ulkonäolle... Itsekin muistan kuinka viime kesänä kun minulla oli päällä lyhyt hame ja vähän erikoisemmat sukkahousut, huomasin kuinka eräs nainen (liekö av-mamma) katseli jalkojani tosi paheksuvasti ja pitkään. Oikein tarkoituksella katsoi niin, että huomaisin. Olin siis silloin muuten hoikka, mutta reidet ja sääret mulla pysyy paksuna vaikka painoindeksi menisi 19 puolelle. Siitä huolimatta olen yrittänyt pukeutua oman mieleni mukaan, mutta on ikävää kun tuollaisista jutuista tulee paha mieli ja ne jäävät vaivaamaan :(
sellaisiakin jotka kehtaavat jopa ääneen irviä. Liekö sellainen sitten niin kovin aikuista?
Kunhan caprit ovat alaspäin kapenevat, eivät tasaleveät.