Ystävä ei ole "uskollinen" ?!!!
Mitä mieltä tälläisestä tapauksesta olenko liian herkkänahkainen? Sovittiin ystävättären kanssa, että mennään samaan jumppaan, ei oltu nähtykään vähään aikaan. No siellä hän sitten jutteli yhdelle sun toisella vaikka kuinka monelle puolitutulle, hän on kovin puhelias ja rohkea minä en ole. Siinä kävi niin, että minä olin ikään kuin ilman jumppaseuraa ja jäin syrjään kun hän liiteli pitkin pukuhuonetta ja jutteli kaikkien kanssa, sitten lopulta kun jumppa oli ohi ja olisi ollut aikaa vaihtaa kuulumisia hän sanoi että on kauhea kiire kotiin heippa, jäin vähän ällistyneenä pukemaan vaatteita päälle ajattelin että no olipa siinä hänestä sitten jumppaseuraa.
Kommentit (24)
olet sosiaalisesti hitaammin lämpiävä kuin ystäväsi, mutta ymmärräthän, että sinäkään et voi tuomita ystävääsi hänen temperamenttinsa perusteella. Ei ole hänen oma valintansa, että hän on sosiaalinen ja impulsiivinen, ja tulee kommentoineeksi jokaiselle näkemälleen tutulle jotakin. Se on hänelle ihan samalla tavalla selkäytimestä tuleva reaktio, kuin sinulle tarkkailla tilannetta ensin sivusta. Eli jos ystävyytenne on aitoa, hyväksyt tämän ystäväsi persoonallisuuden piirteen, ja yrität nähdä siinä positiivisiakin puolia. Nuo persoonallisuuden piirteet ovat pysyviä, eivätkä tule muuttumaan, teillä kummallakaan, niin että jos et voi oikeasti hyväksyä sitä, että ystäväsi on erilainen kuin sinä, ei kyse ole ystävyydestä.
Tarkoitan, että hän haalii itselleen ison lauman ihmisiä ja sitten juuri tuollainen hiljainen syrjäänvetäytyvä on hyvä "uhri", mulla on aina ollut sellainen tunne, että ihmettelen miten "kelpaan" hänen ystäväkseen. Että minä olen kuin sellainen uskollinen koiranpentu joka seuraa häntä ja sen koiranpennun voi välillä heittää nurkkaan odottamaan ja siellä se odottaa uskollisesti kunnes sen kanssa taas leikitään. Niin kuin sellainen "vara" ystävä jos ne mielenkiintoisemmat on kiireisiä sitten voi olla tämän "varaystävän" kanssa tekemisissä. Olen miettinyt jos itsekin tahallaan oikein alkaisin jutella siellä jumpassa kaikille puolitutuille ja käyttäytyisin ihan samalla tavalla kuin hän tajuaisiko hän sen että en uskollisena odotakaan nurkassa, että minutkin huomattaisiin.
Mistäs tiedät vaikka sinun puolituttusi olisi hänelle läheisempiä kuin sinä?
Me käydään työkaverin kanssa samassa zumbassa. Kauemmas mennään jopa samalla kyydillä. Silti me ollaan melkein aina ihan eri puolilla salia, kun toinen haluaa olla edessä ja toinen takana. Ja jutellaan muiden ihmisten kanssa. Silti töissä aina kysytään, että tuutko zumbaan. Kumpikaan ei tunne, että toinen pettäis. =D
Oikeastaan olen miettinyt miten "kelpaan" tuollaisen puhekoneen ystäväksi kun olen itse syrjäänvetätyvä ja hiljainen, tai oikeastaan ensin tarkkailen tilannetta, ennen kuin alan höpöttämään. Miksi käyttäydyn näin? Mulla on vaan sellainen tuuri, ollut, jos yrittää oikein väen väkisin jokun kanssa jutella ja siitä ystävää se ei onnistu mutta kun olen hiljaa ja odotan että joku haluaa jutella mun kanssa ne ystävyydet ovat onnistuneet.ap