Ystävä ei ole "uskollinen" ?!!!

että sä olit pelkkä välikappale jumppaan lähtemiselle, ystäväsi ei vain kehdannut lähteä yksin siltä varalta, että siellä ei olisikaan ollut ketään tuttuja...

Tarkoitan, että hän haalii itselleen ison lauman ihmisiä ja sitten juuri tuollainen hiljainen syrjäänvetäytyvä on hyvä "uhri", mulla on aina ollut sellainen tunne, että ihmettelen miten "kelpaan" hänen ystäväkseen. Että minä olen kuin sellainen uskollinen koiranpentu joka seuraa häntä ja sen koiranpennun voi välillä heittää nurkkaan odottamaan ja siellä se odottaa uskollisesti kunnes sen kanssa taas leikitään. Niin kuin sellainen "vara" ystävä jos ne mielenkiintoisemmat on kiireisiä sitten voi olla tämän "varaystävän" kanssa tekemisissä. Olen miettinyt jos itsekin tahallaan oikein alkaisin jutella siellä jumpassa kaikille puolitutuille ja käyttäytyisin ihan samalla tavalla kuin hän tajuaisiko hän sen että en uskollisena odotakaan nurkassa, että minutkin huomattaisiin.

Ehkä kaverillasi oli tylsää sinun kanssa, jos olet syrjäänvetäytyvä ja hiljainen. Ei mikään ihme :)

Ystäväsi käyttäytyi vähän huonosti kun unohti sinut täysin. Kyllä minusta seuralaisensa kanssa pitää enimmäkseen olla ja jutella jos kerran yhdessä mennään. Toki muitakin saa moikata ja pari sanaa vaihtaa.

Jos ei mennä yhdessä eikä olla mitään sovittu niin sitten tilanne on titenkin ihan toinen.

Tarkoitan, että hän haalii itselleen ison lauman ihmisiä ja sitten juuri tuollainen hiljainen syrjäänvetäytyvä on hyvä "uhri", mulla on aina ollut sellainen tunne, että ihmettelen miten "kelpaan" hänen ystäväkseen. Että minä olen kuin sellainen uskollinen koiranpentu joka seuraa häntä ja sen koiranpennun voi välillä heittää nurkkaan odottamaan ja siellä se odottaa uskollisesti kunnes sen kanssa taas leikitään. Niin kuin sellainen "vara" ystävä jos ne mielenkiintoisemmat on kiireisiä sitten voi olla tämän "varaystävän" kanssa tekemisissä. Olen miettinyt jos itsekin tahallaan oikein alkaisin jutella siellä jumpassa kaikille puolitutuille ja käyttäytyisin ihan samalla tavalla kuin hän tajuaisiko hän sen että en uskollisena odotakaan nurkassa, että minutkin huomattaisiin.

Ystäväsi tuntuu olevan rento sosiaalisesti, ei hän tarvitse mitään varatyyppejä, koska juttukavereita löytyy aina. Jos hän haluaa olla ystäväsi, hän haluaa olla, eikä siinä ole mitään taka-ajatuksia. Mutta oletko sinä mielestäsi hyvä ystävä, jos suhtaudut toiseen tuolla tavalla? Normaali aikuinen ihminen ei todellakaan 'tajuaisi' mitään, jos alkaisit sinäkin jutella jumpassa puolitutuille, vaan pitäisi sinua ihan normaalina ihmisenä, ei kaverisuhteisiin kuulu mikään yksiavioisuus.

ystäväsi mielestä käyttäytyisit täysin normaalisti :)

Te olette niin erilaisia temperamenteiltanne, että luulen ettei ystäväsi ymmärrä että sinä odotat hänen huomionosoituksiaan. Ei hän luultavasti tiedä ollenkaan loukkaavansa sinua sillä että juttelee muiden ihmisten kanssa.

Olen miettinyt jos itsekin tahallaan oikein alkaisin jutella siellä jumpassa kaikille puolitutuille ja käyttäytyisin ihan samalla tavalla kuin hän tajuaisiko hän sen että en uskollisena odotakaan nurkassa, että minutkin huomattaisiin.

pitää saada joku mukaan? En tajua. Joo tajuan että sovitaan että mennään yhtä matkaa yms mutta ei kai siellä käsi kädessä jumpata. Minä ainakin olen aina kehdannut mennä yksinkin.

Olen itse ollut samanlainen nuorempana. Minun on pitänyt tietoisesti opetella pois liioista vaatimuksista. Minulla oli pitkään uskomus, että ystävyys on jotakin kahdenkeskistä tai tietyn ryhmän keskuudessa olevaa.



Kerran hämmennyin ja loukkaannuin, kun me kolme hyvää luokkatoveria sovimme tapaamisesta ja sitten yksi meistä toikin mukaan neljännen pyörän, joka oli hänen oikeasti paras kaverinsa. Meille muille hän ei ollut sanonut etukäteen mitään. Se tuntui tylsältä, kun me muut emme sitä neljättä tunteneet.



Olen myös semmoinen, etten tykkää käydä jumpassa yksin. Ikää mulla on jo melkein 50 vee...mutta en vain oikein tykkää liikunnasta, se on aina semmoista pakkopullaa, siksi sinne on mukavampi mennä jonkun tutun seurassa.



Tosin nykyään en ehkä enää hämmenny, vaikka se tuttava ei sitten kovin paljon juttelisikaan kanssani siellä jumpassa.

hyvin herkkänahkainen. Jumppaseuraahan sinä olit vailla ystäväsi tiedon mukaan. Seuraavalla kerralal sovi, että käytte kahvilla jumpan jälkeen.

kuulostaa aika oudolle. Luultavasti kaverisi olisi ainoastaan iloinen, että sinullakin on tuttuja ja kavereita.

Kuulostaa siltä, että sinä ripustaudut kaveriisi. Hän ei uskoakseni pidä sinua varalla vaan on kanssasi samanlainen kuin kaikkien muidenkin kavereidensa kanssa. Minusta hän käyttäytyy aivan normaalisti. Hän ei luultavasti kärsisi, jos sinua ei enää seura kiinnostaisi. Ihemttelisi varmaan, ja kysyisi, mutta hänellähän on paljon muitakin tuttuja ja kavereita.

Tarkoitan, että hän haalii itselleen ison lauman ihmisiä ja sitten juuri tuollainen hiljainen syrjäänvetäytyvä on hyvä "uhri", mulla on aina ollut sellainen tunne, että ihmettelen miten "kelpaan" hänen ystäväkseen. Että minä olen kuin sellainen uskollinen koiranpentu joka seuraa häntä ja sen koiranpennun voi välillä heittää nurkkaan odottamaan ja siellä se odottaa uskollisesti kunnes sen kanssa taas leikitään. Niin kuin sellainen "vara" ystävä jos ne mielenkiintoisemmat on kiireisiä sitten voi olla tämän "varaystävän" kanssa tekemisissä. Olen miettinyt jos itsekin tahallaan oikein alkaisin jutella siellä jumpassa kaikille puolitutuille ja käyttäytyisin ihan samalla tavalla kuin hän tajuaisiko hän sen että en uskollisena odotakaan nurkassa, että minutkin huomattaisiin.

Jos pyydän jonkun kaverin seurakseni jumppaan, kahville, meille kotiin, shoppailemaan, elokuviin jne. tarkoitan sillä sitä, että hän on siellä minun seuranani.

Muuten voin ihan hyvin mennä/olla yksinkin mutta kyllä mun mielestäni seuraksi pyydetty henkilö on velvollinen seurana olemaan ainakin sillä nimenomaisella kerralla.

Mulla on ollut tuollaisia "ystäviä". He ovat todella epävarmoja itsestään vaikka esittävät muuta.



Ap:ta jumppaan pyytänyt ei uskalla mennä jumppaan yksin. Sen takia hän pyysi sellaista kaveria joka on "kiltti ja hiljainen" ja tykkää olla taustalla. Hän haluaa olla keskipiste eikä edes välitä ap:sta. Tällainen ihminen tarvitsee aina jonkun tukihenkilön ja kädestäpitäjän joka paikkaan. On todella röyhkeää pyytää jotain kaveriksi ja sitten kohdella kuin ilmaa!



Ap. Sun kannattaa heivata tollaset tyypit sun elämästä. Hakeudu samanhenkisten seuraan. Ihmisten jotka arvostaa sua. Tosiystävät huomaa jos sulla on paha olla. Ja tosiaan alkeellisimpiinkin käytöstapoihin kuuluu ottaa toiset mukaan keskusteluun, esitellä ym. Sinä fiksuna ihmisenä tekisitkin niin, eikös totta?

eikä kerro ihmisen tarkoitusperistä yhtään mitään. Joku on vain sellainen, että helposti juttelee kaikille, eikä ajattele mitään siitä, joku osaa helpommin olla vain yhden tutumman kanssa, ja hitaammin lämpenee niille muille. Mutta kumpikin voi olla tai olla olematta se hyväksikäyttäjä. Tai epävarma. Ja välittää toisesta, tai olla välittämättä.



Ja kumpi oikeastaan pyysi kumpaa kaveriksi, ap:n viestistä se ei selviä. Jos vain sovittiin, että nähdään sitten jumpassa, tai mennään silloin ja silloin yhdessä jumppaan, niin ei siinä minusta sitouduta mihinkään sosiaaliseen, kun eihän jumpassa edes voi jutella. Ja mihin jumpassa tarvitsee kaveria?

Huom. ap ei sanonut missään, että ystävänsä olisi pyytänyt häntä jumppaan, vaan sopivat menevänsä yhdessä. On pikkaisen pitkälle menevää tulkita, että ystävä tarvitsisi aina jokun "kädestäpitäjän" joka paikkaan. Todennäköisesti vaan ajatellut, että kiva, tulee siinä samalla nähtyä. Ja samalle tunnille sattunut paljon tuttuja muutenkin ja katsonut, että on ihan kohteliastakin vaihtaa heidänkin kanssaan pari sanaa.



Kyse on siitä, kuinka homma on sovittu. Mutta olen samaa mieltä, jonkun aikaisemman kanssa siitä, että jos haluaa todella jutella niin sitten sopii, että mennään kahville sen jumpan jälkeen. Mutta ymmärrän toki ap:n harmistustakin, onhan se ikävää jäädä itse yksi kun toinen juttelee kaikkien kanssa. Mutta aika vainoharhaiselta ja jopa ilkeämieliseltä tuntuu ajattelu, jossa tämä ystävä "hyväksikäyttää" hiljaisempaa ystäväänsä, "haluaa olla keskipiste eikä välitä ystävästään" tai pitää ap:ta "varaystävänä". Mitä jos vaikka keskustelisit hänen kanssaan asiasta ihan suoraan ja sanoisit, että harmitti kun ei ehditty yhtään vaihtamaan kuulumisia, että olit odottanut sitä?

jumppa ollut tärkein..? Ymmärrän että olisit halunnut vaihtaa pari sanaa jumpan jälkeen mutta ei kai esim jumpatessa kuulu hölistä vaan jumpata.

Jumppa ei minusta ole oikeastaan kauhean hyvä tilanne kunnon jutteluun, jos haluan jonkun kanssa jutella kunnolla kahden, pyydän kävelylle. Minustakin olisi aika luonnollista tervehtiä niitä kaikkia muitakin tuttuja, ja vaihtaa muutaman sanan, enkä varmasti ymmärtäisi loukkaavani, koska en jumppaa kokisi sellaisena kahdenkeskisenä juttuna muutenkaan.



Muuten minusta aikuisten ihmisten välillä ei tarvita sellaista uskollisuutta kuin pikkutyttöjen ystäväjutuissa, tottakai lupaukset pitää pitää, mutta ei tarvitse olla juttelematta toisten kanssa siksi, että pelkää loukkaavansa jotain toista.

USKOLLINEN? Ystävän pitää olla uskollinen, eli ei saa puhua muille?

Kyllä olen loukkaantunut siitä, että minun seura ei kelpaa, muiden seura on mielenkiintoisempaa, kyllä saa jutella muiden kanssa, mutta voisi vaikka esitellä tuttujaan mulle tai yrittää saada minutkin keskusteluun mukaan,eikä liidellä siellä pitkin ja poikin ja minä olen kuin ilmaa ja miksi sitten ylipäätää ollenkaan mentiin sinne yhdessä kun se on tälläistä, seuraavan kerran menen yksin.

kannata alkaa tuomitsemaan. Hänhän tahtoi lähteä sinun kanssasi jumppaan, eikö se nyt jo jotain kerro? Eiköhän hän sinunkin kanssasi ehdi vielä pukkarissa vaihtamaan kuulumisia.

ymmärrän täysin mitä tarkotat. Muaki on joskus korvennu ku ollaan kaverin kans muka menty yhessä johonki ja sitte hän onki kaikkien muiden kans jutuisssa paitsi mun. Minusta se ei ole ystävällistä käytöstä. Minä ite en ois noin tehny. Kyllähän niitä muita ois voinu ilosesti moikata, mutta ei kaikkien kans tarvi jutella, varsinki jos on ystävä mukana kenet voi myös ottaa huomioon.

että ap tuntee olonsa vähän kurjaksi tuollaisen käytöksen perusteella, vaikka ehkä latasikin vähän liikaa odotuksia yhdelle jumppakerralle. Mieti voisitteko seuraavan kerran nähdä jossain jossa saa jutella rauhassa.



Mä olen puhelias ja törmään usein puolituttuihin joiden kanssa vaihdetaan pari sanaa. Koen vähän stressaavaksi tuollaiset tilanteet, jonne lähdetään ystävän kanssa viettämään aikaa mut jossa ei ole mahdollisuutta oikeastaan jutella kunnolla. Mä en nimittäin haluais käydä mitään henkilökohtaisempaa keskustelua pukuhuoneessa, uimahallin saunassa tai missään missä istuu muita ihmisiä kuuloetäisyydellä, varsinkaan jos osa heistä on tuttuja.