Riideltiin juuri miehen kanssa.
Lähinnä koska olen niin väsynyt. Lapset on 1v3kk ja 2kk, pärjään kyllä tosi hyvin mutta valvominen pakkautuu välillä ruuhkahuipuiksi väsymyksessä. Tänään tuntui että kaikki menee pieleen, eikä päästy viikkokauppaankaan kun auto on jäätynyt hankeen kiinni. Mies olisi halunnut lenkille,mutta ei löytänyt jotain takkia ja veti kaikki vaatteensa keskelle lattiaa siivotakseen vaatekaappinsa. siihenhän ne jäi.
Meillä ei mene mikään paikalleen jos minä en laita, ja kun menen illalla aikaisemmin vauvan kanssa nukkumaan on illan tiskit vielä pöydällä/tiskikoneessa pesemättöminä. Mies ei mieti mistä minkäkin ruoan saa tehtyä tai onko mitään valmiina.
Pieniä asioita, mutta alkoi harmittaa. Sanoin kovilla sanoilla miehelle, että tuntuu kuin kantaisin itse koko perheen, josta hän tietysti loukkaantui. Tekee kuitenkin paljon myös.. joskin voisi minusta olla jotenkin vastuullisempikin.
Ensiviikko hirvettää jo etukäteen, kun miehellä on harrastukseensa liittyviä menoja ja minun pitää tehdä kauppamatkat rattailla lasten kanssa hangessa.. mies on ensi viikolla lasten valveillaoloaikana paikalla noin tunnin päivässä.
Jännittää mitä seuraa kun mies tulee lapsen kanssa kaupasta.
Kommentit (26)
Ei meillä ole auto koskan missään hangessa jäätyneenä. Miksi sitä autoa ei ole pidetty kunnossa?
Ei saa kulkemaan. On sen verran pitkä kauppamatka. Joutuu tällä reissulla ottamaan vaippoja ja vessapaeria, ja ne jo vie käsistä niin paljon tilaa. Minä en taas lasten kanssa rattailla saa myöskään kovin paljon kerralla kulkemaan, joten joudun ainakin kahdesti viikon aikana kauppaan.
Välillä kyllä tuntuu että olisi kolmas lapsi. Mies on niin stressiherkkä että ahdistuu pienistä asioista (niinkuin siitä juoksutakista) ja tempoo sitten kiukkuisena jotain vaatteita kaapista lattialle. Toisaalta on sitten kiltti ja hoitaa mielellään esikoista aamuisin kun minä vielä lojun sängyssä kuopuksen kanssa.
Miehen stressitaipumuksen takia minä otan usein lapset ja teen heidän kanssaan jotain omaa että mies saa joskus muutaman tunnin omaa aikaa. Olisi ihanaa jos minuakin muistettaisiin, ottaisi edes tuon vanhemman. On niin kyllä tehnytkin, mutta vasta kun olen ihan ratkiväsyneenä itse pyytänyt. Olisi ihanaa tulla muistetuksi.
Juuri perjantaina lähdettiinkin sattumalta lasten kanssa siskolle ja tiesin meidän olevan siellä pidempään kuin miehen työaika on. Soitin miehelle että voi mennä vaikka oluelle jos mieli tekee. Silloin päivitteli miten kiva vaimo hänellä on. Olis tosi mukava jos tekisi joskus vastapalveluksia. En oluelle kaipaa, mutta jotain muuta. Että hei, mene sä tänään yksin saunavuorolla saunaan ni mä vahdin lapset. Tai jotain.
ap
Ei meillä ole auto koskan missään hangessa jäätyneenä. Miksi sitä autoa ei ole pidetty kunnossa?
ja nyt oli lauhaa pari päivää ja vaikka kuopsuteltiin lumet auton päältä pois, ei niitä siitä alta saanut. Sitten tuli kylmä taas, ja siihenhän jymähti.
ap.
"Toisaalta on sitten kiltti ja hoitaa mielellään esikoista aamuisin kun minä vielä lojun sängyssä kuopuksen kanssa. "
Mutta joo, mä varmaan itse otan vastuuta enemmän kuin tarvitsis. Olen monilapsisesta perheestä ja kai tottunut joustamaan, mies taas ainut lapsi. On kyllä empaattinen sinänsä, mutta ehkä ei pääse aina ajatukset käytäntöön. En tiedä.
Näin yksi yö semmoista unta että uitiin lasten kanssa. sitten oli yhtäkkiä niin syvää ettei esikoisen jalat ylttäneet pohjaan, niin otin sitten esikoisenkin syliin. sitten oli niin syvää ettei omatkaan jalat ylttäneet, ja koitin vain kauhoa jaloilla lapset sylissä että pysyttäisiin pinnalla. Tajusin etten millään kykene, kun en saa käsiä käyttöön kun kummassakin kädessä on lapsi. Tiesin myös että jos ympärillä olevista sukulaiista kukaan sattuisi kääntämään päätään ja näkemään meidät siinä, he auttaisivat varmasti, mutta kaikilla oli omat puuhansa meneillään.
Ei se ollut ahdistava uni, mutta semmoinen josta tajusin olevani vähän tiukilla juuri nyt.
ap
Mies on kiltti ja hellä, hoitaa lasta, tekee kotitöitä yms ja silti välillä tuntuu että on kaksi lasta. Miehen ei tarvinnut kotona ollessaan laittaa tikkua ristiin mihinkään ja minä olen hänelle opettanut paidan silittämisen, viikkaamisen ja ruoan laiton yms. On edelleen perusluonteeltaan laiska ja minä taas odotan aikuiselta ihmiseltä oma-aloitteisuutta ja jos ei tapahdu, teen itse. Tämä johtaa siihen että minä kiukuttelen hänelle kun ei tee ja hän hermostuu kun ei "anneta" tehdä ja häpeää sitä että ei osaa jotain tehdä. Nyt olemme saaneet asiasta keskusteltua. Minä pyydän enemmän ja mies yrittää olla oma aloitteisempi. Voisitteko puhua asiasta? tuntuu että minun mieheni ei vain aina näe niitä asioita vaikka haluaisi olla avuksi ja ottaa vastuuta. Lopuksi hermostuu juurikin siitä että itse turhautuu kun ei osaa jotain tehdä.
Yrittäkää keskustella, kuulostaa jotenkin minun mieheltä ja jotenkin ymmärrän fiilistäsi:) kiltti mies ja hyvä isä mutta joskus... :)
a) Tänä iltana teet kauppalistan koko viikoks ja huomenna miehes käy autolla kaupassa jos saa sen hangesta. Sillähän on tunti aikaa joka päivä olla kotona. Uhratkaa huomisen tunti kauppaan. Helpottaa koko loppuviikkoa.
B) Sano miehellesi näillä sanoin: "Voisitko joskus sanoa mulle, että saan tehdä omia asioita kun minä katson lapsia". Katso mitä vastaa.
C) Pyydä anteeksi avautumistasi.
Ei meillä ole auto koskan missään hangessa jäätyneenä. Miksi sitä autoa ei ole pidetty kunnossa?
ja nyt oli lauhaa pari päivää ja vaikka kuopsuteltiin lumet auton päältä pois, ei niitä siitä alta saanut. Sitten tuli kylmä taas, ja siihenhän jymähti.ap.
Onko se auto jäätyny maahan kiinni vai?
oikein sikiää tänne av-mammojen haukuttavaksi.
Auto jää hankeen, mutta mies on töissä jossain, kävellen varmaan. Ihan korvessa ei asuta, kun kauppa on ratasmatkan päässä.
Keksikää parempi juttu. Kaikki muut synnit on vielä teoriassa mahdollisuuksien rajoissa, mutta että mies jättää auton hankeen. Ei mene läpi. Vaikka mies ei rakastaisi vaimoa ja lapsia niin ei se autoa pulaan jätä.
Ainut jännitys tässä, onko tämän provon kirjoittanut joukko miehiä vai naisia vai ihan yksi hlö vain.
eikä mies mikään sika. Kyllä sen kanssa voi aina asiat sopia, ja ite minä otan paljon enemmän kantaakseni kuin olis pakko, luulen.
Auto siis jäi, koska meidän katu on pieni eikä kunnolla juuri ikinä aurattu. Siinä on ihan hirveät vallit lunta parkkipaikoissa, ja kun ne lumet suli ja jäätyi taas jäi auto oikeasti kiinni hankeen. Kai sen siitä pitkälti SAISI irti, mutta tähän hätään ei.
Eikä tuo mies mikään auton rakastaja ole, ei ole auto hänen elämänsä keskipiste.
Mies tuli lapsen kanssa kotiin ja juteltiin. Minä monesti otan stressiä liikaa ja varsinkin väsyneenä hermostun. Miehessäkin on vikaa, mutta ei se mikään sika ole. Kai meidän pitää vain taas jutella että mistä saadaan mulle lepoa ja miten arjessa jatketaan.
ap
Laita kuva siitä autosta, niin saadaan hyvät naurut!:D Tai vielä parempi: laita kuva siitä miehestä, jonka auto jäätyy maahan kiinni!
Laita kuva siitä autosta, niin saadaan hyvät naurut!:D Tai vielä parempi: laita kuva siitä miehestä, jonka auto jäätyy maahan kiinni!
ja sano sitten onko hassua. Oikeesti ketriset vallit joka kohdassa, jäätä. ap.
Kyllä täällä Hesassa ainakin näyttää noi autot jäätyvän katuun kiinni... kun tulee parina päivänä enempi lunta niin aurat heittää lumet noiden pikkukatujen varsilla olevien autojen päälle (kun ei täällä muuallekaan lumet mahdu), ja jos autoa ei tajua käydä heti kaivamassa ulos, niin ei se siitä ihan hevillä lähde. Tuijottelen tollasia autoja päivät pitkät meidän ikkunasta ja kiitän luojaa siitä, että meillä ei ole autoa!
kauppareissuja voi helpottaa ostamalla pulkan ja hyvän repun.
Isoon, kunnolliseen reppuun mahtuu kummasti jo tavaraa ja kädet vapaaksi vielä kantamuksille.
Rattaillakin saa kulkemaan just vaikka vaippapussia ja muuta isompaa.
Sellainen vetolaukkukin on kätevä, jos paljon käytte kävellen ostoksilla
mutta ei se niinvain käy kahden lapsen kanssa. Vai onnistuisiko se pulkka-ratas -yhdistelmä? En ole kyllä kokeillut. ap
Koittkaas vaihtaa rooleja vaikka vain viikonlopuksi. Yleensä siinä vaiheessa huomaa miten paljon hoidettavia asioita on.
oppia sanomaan suoraan ja ystävällisesti miehelle toiveistaan saada hetki omaa aikaa. Eli kysyä vaikka, että "voisitko katsoa lapsia, haluaisin mennä itsekseni saunavuorolle tällä viikolla". Tai "voisitko viedä lapset puistoon, niin voisin tunnin verran loikoilla ja lueskella täällä kotona". En usko, että olisi ap:n miehelle mikään ongelma tuollaisen toteuttaminen. Mutta eihän hän voi tietää, mitä ap haluaa, jos ap ei sitä sano!
Useimmiten maailmassa asiat menee niin, että ihmiset ajattelevat ensisijaisesti itseään ja todella harva kulkee miettimässä, miten voisi aktiivisesti ja uusin tavoin keventää toisen taakkaa.
En kai ihan ymmärrä tätä kohtaa. Sinä käyt kaupassa ja mies myös? Miksei vain mies käy hakemassa tarvittavia, ei kai siellä kaupassa joka päivä kuitenkaan tarvitse juosta.