tuosta veljeni kolmoset-ketjusta tuli mieleen: veli vaimoineen pyysi mua sijaissynnyttäjäksi!!!
En suostunut. Minusta sairasta. Yrittivät viisi vuotta lasta ja päätyivät sitten yrittämään kahta vaihtoehtoa: etsimään sijaissynnyttäjää jostain (munasoluissa ja spermassa ei mitään vikaa, mutta raskaus ei jostain syystä mahdollista) tai adoptio.
Mitä olisit itse vastannut? Suostuisitko veljesi tai ylipäätään kenen tahansa sijaissynnyttäjäksi?
Kommentit (18)
Hei! Me haemme sijaissynnyttäjää, kirjoita niin jutellaan asiasta lisää :) Osoitteemme on: haaveilijat@gmail.com
ja suostuisin koska raskauteni ja synnytykseni ovat olleet niin helppoja.
Sitten vaan biologiset vanhemmat sopivat että isälle tulee yksinhuoltajuus. Jonkin ajan kuluttua isän vaimo voi biologisen äidin ja isän suostumuksella hakea perheen sisäistä adoptiota.
Ap:n tapauksessa tätä mutkistaisi kyllä se että biologiset vanhemmat ovat veli ja sisko. Ja biologisilla en tarkoita geneettisiä vanhempia vaan niitä jotka lain silmissä ovat ne biologiset.
niin miten ihmeessä sitten synnytyksen jälkeen ne oikeat vanhemmat saisivat huoltajuuden ja että ne merkittäisiin papereihin vanhemmiksi???
Minä suostuisin sopivasta korvauksesta. Mitään ihmeellistä sinä ei ole, mutta ei ole sallittua lain mukaan Suomessa.
sillä itsellä jo kaksi lasta ja lapsiluku täynnä, mutta tuo raskaus ja synnytys on kummallakin kerralla ollut niin hieno kokemus, että voisin kyllä auttaa muitakin saamaan lapsen... Harmi vain, ettei ole mahdollista Suomessa eikä nykyisin kait kovin monessa muussakaan Euroopaan maassa :/
sijaissynnyttäjäksi, mutta munasoluja en voisi luovuttaa... Sijaissynnyttäjänä kuitenkin vaan "hautoo" toisten sukusoluista kehittyneen vauvan, mutta jos luoviuttais omia munasoluja, se olis jo vähän kun oman vauvan pois antamista! Menee vähän aiheen sivusta, mutta kuitenkin.
niin miten ihmeessä sitten synnytyksen jälkeen ne oikeat vanhemmat saisivat huoltajuuden ja että ne merkittäisiin papereihin vanhemmiksi???
Miten tuo voisi onnistua, jos koko touhu on Suomessa laitonta??
tosin pitäis harkita todella tarkkaan. Olisi kiva olla raskaana ja synnyttää, mutta en mä lasta halua. Tuohan olisi oiva keino. Ja kuitenkin saisi olla sen lapsen elämässä mukana, vaikka ei äitinä.
Mun raskaudet on olleet niin kamalia, etten koskaan haluaisin yhtään ylimääräistä. Enkä kyllä kestäisi luopua lapsesta kerran sen kannettuani. Mutta siis ei kai tuollainen sijaissynnytys Suomessa käsittääkseni ole edes mahdollista.
Minusta olisi vaikea luopua vauvasta synnytyksen jälkeen. Maito nousisi, vauvaa ei saisi viereen jne, hormonit hyrräisivät itsellä ja syli olisi tyhjä. En varmaan pystyisi.
...tyhjä syli tietenkin jäisi, mutta mä en erityisemmin ole ihastunut koskaan vauva-aikoihin. Jos maito nousisi, niin sitähän voisi luovuttaa kuten oon tehnyt kahdesta edellisestäkin.
sijaissynnytäjän käyttäminen ei ole edes mahdollista.
Nytkin on vahinkopulla uunissa ja toisaalta taas ystäväni haluaisi lapsen synnyttämättä sitä.
Pitäisiköhän laittaa vahinko kiertämään?
käyttäminen ei ole ollut laillista Suomessa.
mikä on minusta huono juttu. Tuo koskisi vain hyvin pientä osaa ihmisistä - miksi juuri heille ei suostaisi mahdollisuutta biologiseen lapseen? En usko, että näissä marginaalisissa tapauksissa tulisi ongelmia. Suostuisin sijaissynnyttäjäksi siskolleni veljelleni, en muille.
laittamasta alkiota kohtuun jossain muussa maassa??
Hei!
Me haemme sijaissynnyttäjää, kirjoita niin jutellaan asiasta lisää :)
Osoitteemme on:
haaveilijat@gmail.com