Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kasvatuskysymys: kun lapsi keskeyttää ja puhuu päälle?
14.01.2011 |
Niin tietenkin lapselle puhutaan käytöstavoista ihan erikseen, mutta siinä TILANTEESSA kun vaikkapa isä ja äiti keskustelevat jostain ja lapsi puhuu (huutaa) päälle omia juttujaan eri asiasta.
Niin kuuluuko sen äidin sanoa sivusta : Odota vuoroasi, nyt me keskustelemme, jolloin tietenkin tää aikuisten keskustelu on jo keskeytynyt. Vai kuuluuko aikuisten vain jatkaa niin kuin ei lapsi olisi puhunut, eli ei "suoda huomiota" hänelle? Vai esimerkiksi puhua kumppanille ja katsoa häntä mutta nostaa vaikka käsi merkiksi lapselle että on hiljaa.
Jos lapselle aina sanoo siinä sivussa että nyt sinä keskeytät ja ole hiljaa niin kyllä ainakin mulla menee jo ajatus sekaisin, enkä kuulekaan mitä mieheni sanoi ja tavallaanhan se lapsi onnistuu sitten aina sen huomion saamaan. Toisaalta tietenkin ymmärrän, ettei lapsi kerta selittämällä sitä piirrettä saa kitkettyä vaan häntä täytyy muistuttaa vuorollaan puhumisesta.
JA siis en tarkoita mitään todellista hätää, jolla keskeyttää vaan vain että pulisee omiaan siihen päälle, ei anna aikuisten puhua omia asioitaan loppuun.
Mielipitetä?
Kommentit (7)
loputonta höpötystä vai jotain tärkeää. Vieraiden läsnäollessa ei saa keskeyttää, ellei ole hyvää syytä.
Kaveri antaa lapsena keskeyttää ja niin ollen keskustelu on sellaisissa puolen minuutin pätkissä, kun jatkuvasti 4-vuotias keksii tikusta asiaa ja äitinsä välittömästi kiinnittää lapseensa huomion 100% kesken toisen virkkeen. Sitten vastailee lapselle, jonka jälkeen kääntyy ystävällisesti: "mitä olitkaan sanomassa?". Ja sama toistuu taas minuutin sisällä jne. Rasittavaa. En jaksa yleensä jutella mitään, jos lapsi on paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole pannut merkille missä tilanteessa mitäkin. Mutta mua ärsyttää kanssa lapset, jotka tulevat vaan nyhjäämään ja mumisemaan omiaan kun äiti yrittää keskustella asiallisesti jonkun muun kanssa.
jos pieni ei meinaa malttaa, sanon vaivihkaa "odota", isointa(7v.) en edes huomio.
Tosi puuduttavaa kun on just näitä lapsia jotka vaan siitä keskeyttämisen riemusta häiritsee keskusteluja huomion kipeenä. Mutta sitten on myös näitä inhottavia aikuisia jotka ei ikinä kuuntele lapsia.
Kaveri antaa lapsena keskeyttää ja niin ollen keskustelu on sellaisissa puolen minuutin pätkissä, kun jatkuvasti 4-vuotias keksii tikusta asiaa ja äitinsä välittömästi kiinnittää lapseensa huomion 100% kesken toisen virkkeen. Sitten vastailee lapselle, jonka jälkeen kääntyy ystävällisesti: "mitä olitkaan sanomassa?". Ja sama toistuu taas minuutin sisällä jne. Rasittavaa. En jaksa yleensä jutella mitään, jos lapsi on paikalla.
Riippuu tosiaan lapsen iästä, 2- ja 4-vuotiaille lapsilleni sanon, että "odota, äiti puhuu nyt". Ekaluokkalaista saatan vilkaista ja nyökätä, saatan sanoa "odota". Mutta jos on vieraita kylässä, niin en todellakaan anna lapsen koko aikaa "häiritä", tiedän kokemuksesta miten rasittavaa se on, ja miten äkkiä sellaiseen touhuun menee maku. Sitten kun on lapsen vuoro sanoa asiansa, niin muistutan siinä yhteydessä, että "silloin kuin me aikuiset keskustelemme, niin ei saa puhua päälle, menehän vaikka leikkimään siksi aikaa, kohta äiti tulee" tms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanon 4 vuotiaalle että ole hiljaa, aikuiset puhuvat nyt. Jos rupee polkemaan jalkaa ja yöhnäämään niin kannan eri huoneeseen oven taakse ja jatkan keskustelua ilman lasta.
Lapsi oppinut odottamaan vuoroaan ja olemaan hlijaa. Kasvoi erittäin hyvillä käytöstavoilla aikuiseksi eikä saanut mitään traumoja.
Alue: Aihe vapaa
nätisti, että ei saa keskeyttää, ison koululaisen saatan helpommin jättää huomiotta, tai lyhyemmin vaikka sillä kädellä osoittaa, että ei nyt.