Lue keskustelun säännöt.
Oletko visu, mitä teet säästääksesi?
13.01.2011 |
Olen huomannut itsessäni pihin piirteitä. Rahaa olisi kyllä ostaa, mutta...
Lapsen sukkahousuihin tulee varpaan kohdalle reikä, ompelen sen kiinni tai housunpolveen reikä, ompelen senkin kiinni. Lapsia nuo kursimiset eivät haittaa, mutta mietin että kiinnittävätkö esim. koulussa huomiota tuohon -> lapsilla ei kunnon vaatteita..
Ostan säästöpakkauksia ja ison määrän kaikkea kuivamuonaa tms pakastatettavaa. Menen silmät kiiluen kauppaan, kun on joku euro/kg hedelmiä. Itselleni en osta mitään, ellei ole pakko. Ja nekin ostan jostain alelaarista, paitsi pitää olla kyllä sitten kestävää laatua. Eli en mitä tahansa osta.
Kierrätän kaikki roskat, että tulisi mahdollisimman vähän jätettä, josta pitää maksaa. En sen vuoksi, että säästäisin ympäristöä.
Meillä ei saa lotrata vettä. Ei suihkia suihkussa 10 minuuttia.
Ja sähkö, se sähkö. Voi, voi, nytkin netti auki ja kuluu... Valoja ei käytetä turhaa eikä laitteet ole tyhjää päällä.
Mitähän muuta keksis, millä säästää?
Kommentit (3)
kyllä se varmaan helpottaa jossain vaiheessa, uskotaan niin! Jos on 20 vuoden työura takana, niin luulisi että uutta työtä löytyy, jos ei sairastelu juuri tuosta työstä johdu.
Ap on ollut myös joskus työttömänä ja silloin oli pakosta oltava pihi, kun ei ollut sitä rahaa mihinkään. Sieltä kyllä juontaakin se, että osaan pihistellä. On ikäänkuin jäänyt säästövaihe päälle, mutta eihän siitä haittaa toki ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon todella työllistyväni vielä, pienipalkkaiseen työhön kylläkin, mutta parempi sekin kuin ei mitään.
Luulen, että itsekin osaan jatkossa "pihistellä" paremmin kun tämä elämänvaihe pakottaa siihen, että se täytyy ottaa positiivisena oppina tästä työttömyydestä ym.
Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin :)
minusta olisi ihanaa ostaa toisille esim. kavereille kivoja synttärilahjoja.
Mutta yksinhuoltajuus, suuret sairauskulut ja yllättävä työttömyys 20 vuoden työuran jälkeen on nyt laittanut opettelemaan todella visuksi. Olen ehkä jo liiankin tarkkana, hermoilen jos en enää työllistykään, mitenkäs sitten pärjätään...