Jos sinulla on isosisko tai veli,onko hän sun bestis?
Kommentit (20)
Veljeni, yksi heistä, on mulle tärkeä. Olen sisko hälle.
Ei bestis, mutta tärkein aikuinen ihminen minulle. En kerro läheskään kaikkea (mm. ryyppyreissuistani, miesjutuistani, seksielämästäni), mutta luotto on 100 % ja hän silti tuntee mut paremmin kuin kukaan muu. Niinku oikeasti. Vaikkei tiedäkään kaikkea... :D
ja 4 vuotta nuorempi pikkuveli. Kumpikaan heistä ei ole mun bestis, pikkuveli on läheisempi, siskon kanssa olen tapellut aina, jopa nykyäänkin.
Siis todella toivoin, että joku olisi ryöstänyt systerini. Tai minut, etten olisi joutunut kärsimään siitä kamalasta siskosta. Aikuisiällä tulemme toimeen. Syteri on edelleen tosi ärsyttävä enkä kestä häntä montaa tuntia kerrallaan.
ja pikkusisko on "melkein bestis" eli yksi läheisimmistä ystävistäni.
En ole nähnyt siskoani moneen vuoteen. Puhumme puhelimessa tai viestittelemme meilillä 2-3 kertaa vuodessa, muuten emme pidä yhteyttä
Varmaan läheisin ihminen maailmassa. Ehkä läheisempi kuin mieheni, jopa. Ollaan kuitenkin kasvettu yhdessä.
Jos ei oltaisi sisaruksia, oltaisiin varmaan bestiksiä. Mutta ei sisarukset ole bestiksiä vaan joko läheisiä tai etäisempiä toisistaan.
Meillä on siskon kanssa 7 vuotta ikäeroa. Silti me nauraa käkätetään samoille asioille, heitetään huulta, meillä on hyvin samanlainen huumorintaju ja tyyli/maku - paitsi ettei pukeuduta kyllä samalla lailla, mutta muissa asioissa samankaltainen tyyli.
Ollaan niin samannäköisiä, että meitä on useasti luultu kaksosiksi. :)
Ja joo, siskolle voin puhua kaikki sellaiset asiat, joita en kellekään muulle voi. En edes äidille tai miehelle.
Varsinainen bestis mulla oli tarhaikäisenä ja ala-asteella. Aikuisena en enää jaa ihmisiä bestiksiin ja muihin. On vain hyviä ystäviä, joiden kanssa voin puhua mistä vaan - ja sitten on kavereita, joiden kanssa ei nyt ihan kaikkea laula, mutta läheisiä ollaan kuitenkin.
Ovat ihan kivoja ja rakkaitakin, mutta emme ole oikeastaan ystäviä.
Eivät myöskään ole kivoja eivätkä rakkaita.
jonka kanssa voin puhua kaikesta, samoin parhaimman ystävän kanssa voin jakaa kaiken.
Hemmetti, olihan tänne eksynyt tänään yksi hauskakin avaus. Bestis... :D
Olitko tosissasi? No siinä tapauksessa: ei ole. Ei todellakaan ole. Isosiskoni ei ole minun bestis. Ehkä jollekin on.
mutta 1,5 vuotta minua nuorempi pikkuveljeni on minulle aivan äärettömän rakas ja läheinen. Samoin 10 vuotta nuorempi sisareni. Mutta koska hän on vielä niin nuori, ei meidän välillemme tietenkään ole syntynyt samanlaista aikuisten välistä ystävyyttä kuin veljeni kanssa on. He ovat parhaimpia ystäviäni, mutta kyllä tuo oma rakas mieheni on se kaikkein parhain :)
2 v minua vanhempi siskoni saa karvani pystyyn joka kommentillaan. En suorastaan siedä häntä enkä olisi hänen kanssaan missään tekemisissä, ellei oltaisi sukua. Lapsenakin tapeltiin aika paljon.
8 v vanhemman veljeni kanssa ollaan lähennytty aikuisiällä, mutta melko pinnallisissa asioissa kommunikoidaan.
Suku on pahin ja ystävät ovat muualla.
Ikäeroa 10v. Aikuisiällä ystävystyttiin
4v nuorempi pikkusiskoni on paras ystäväni. Ainoa jolle voi kertoa IHAN mitä tahansa asioita. Muihin ystöviini en luota niin paljoa.
mutta läheinen. Sisarukset on mulle eri asia kuin ystävät. Ystävien kanssa jaetaan kaikki asiat, salaisuudetkin, sisarusten kanssa jauhetaan lähinnä äidin ja isän hoitamisesta tai lapsistamme.
Veljeni, yksi heistä, on mulle tärkeä. Olen sisko hälle. Hän on kuin kaveri mutta kaikesta en tietenkään puhu, koska hän on eri sukupuolta.
Mutta läheinen veli on, kuin kaveri.
Toinen isosiskoistani on ehdottomasti paras ystäväni. Toinenkin on ystävä, mutta...
Jopa äitini on ystäväni. Tosin ei minulla muita ystäväksi luettavia olekkaan kun sukulaisia. Taitaa olla jonkin sortin luottamus ongelmia tai jotain...Ulkopuolisia voisi kutsua tutuiksi tai kavereiksi parhaimmillaan. Ei ystäviksi.
Siskot ovat ja pysyvät, niistä saa parhaimmat ja rakkaimmat ystävät.