Lue keskustelun säännöt.
Mitäs sitten tehdään jos murrosikäisellä on rajat.
11.01.2011 |
Mutta hän ei piittaa niistä yhtään, ei rangaistuksista, ei omaisuudestaan, ei mistään. Ei ole masentunut eikä mitään diagnoosia.
Kommentit (4)
yritetään ensin avohuollon keinoin avittaa tilannetta esim kriisiryhmä, joka tulee kotiin puhumaan lapsen ja vanhempien kanssa ja myöhemmin lapsi käy esim 2x viikossa juttelemassa heidän kanssaan ja vanhemmat tarvittaessa.
jos tää ei auta, niin sitten perhekoti tai koulukoti.
parempi käydä lasta katsomassa kyseisissä laitoksissa ku hautausmaalla tai vankilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin onhan se jo ammattiavun paikka, ja jonkinlaista psyykkistä ongelmaa on. Vai annatteko vain uhoamisen mennä läpi, ettekä oikeasti pidäkään niitä rajoja, ja ota esim kaikkea viihde-elektroniikkaa yms pois, kun lapsi sanoo, ettei piittaa.
Itse teen murkkujen kanssa työtäni, ja kyllä ne yleensä piittaavat. Suurin osa ymmärtää jo ihan tavallisesta puhuttelusta, että nyt on toimittava toisin, ja yleensä nassikalle kuin nassikalle löytyvät ne rajat. Mutta vanhempien täytyy olla sitten tosissaan, ja valmiita uhraamaan ne omat iltamenonsa ja muut valvoakseen tilannetta.
Mutta jos tosiaan mikään ei auta, niin sitten tosiaan hankkikaa apua, pikaisesti, vaikka perheneuvolasta, tai koulun kuraattorilta, kunnan sosiaalityöntekijältä jne.
Ja siellä keskusteltiin juuri tästä aiheesta. Tämä psykologi oli sitämieltä että murkun kanssa pitää osata lutvia eli jotkut asiat pitää antaa mennä ohi korvien ja jotkut pitää taas huomioida mutta riippuu siis sen murkun luonteesta. Lisäksi tämä painotti sitä että jokaisella lapsella on hintansa. Aivan varmasti on joku, minkä poisottamalla tai antamalla saa lapsen toimimaan. Se on kyllä sitten eriasia kuinka sen löytää ja onko siihen varaa, mutta sellainen kuulema on olemassa.
Meillä on "lahjottu" iPodilla eli jos kevät menee koulussa mallikkaasti ja oikeasti yrittää niin sitten saa sen kalleimman haluamansa version.
Kotiintuloajat pitää sillä, että jos ei onnistu, ei mennä minnekkään jne.
Toivottavasti meillä ei tarvitse mennä pidemmälle mutta jos on pakko... niin sitten mennään.
Älä anna periksi
Moni murrosikäinen kapinoi rajoja vastaan sitä pahemmin mitä enemmän kielletään ja komennetaan ja rangaistaan. Mut jos yrittää hyvällä ja kehulla ja palkkiolla, arvonannolla ja kunnioituksella niin meneekin paljon paremmin.