Mikä on sun ja miehesi ikuisuusriidanaihe? ov

Meillä minun sukupuolitautihistoria, josta mies ei tunnu pääsevän yli mitenkään.

1. kotityöt: miehen mielestä hyvin aijottu on jo tehty, kun mun mielestä tiskit on puhtaat vasta sitten kun ne on oikeesti tiskattu - ja ei saa siis huomautella jostain, mitä toinen on ihan kohta aikonut tehdä

2. raha: en vaan käsitä miten aikuinen ihminen voi käyttää rahaa niin, ettei tiedä _yhtään_ paljon rahaa on jäljellä tilillä

3. alkoholi: tippa alkoholia miehelle ja hän unohtaa, että maailmassa on muitakin

Kerro

saatava harrastaa, käydä saunailloissa kavereiden kanssa yms. ilman minun hyväksyntää. Minä taas en pääse tai jos vain menen, saan tuntea sen parikin viikkoa mykkäkoulun, vihaisuuden yms kautta. Tästä riidellään usein, vaikken enää jaksa edes käydä missään.

kestoriidanaiheita. Ei oikeastaan koskaan riidellä. yhdessä 6v.

Mutta toistuvaa ärsyyntymistä minussa aiheuttaa se, ettei mies tartu kotitöihin pyytämättä. Miestä taas ärsyttää se, että minä "jankutan" asiasta.



Toinen minua ärsyttävä asia on se miehen liiallinen innokkuus pelata tietokoneella yömyöhään, mikä kostautuu väsymyksenä seuraavana päivänä.

Mieheni ei voi sietää laskujen maksamista ja rahasta puhumista. Nykyään onneksi olemme pistänee palkkapäivinä suoraveloitukset menemään yhteiselle "laskujen hoito-tilille" Saa ukko sitte tehdä lopuilla mitä lystää :)

Toinen on vapaa aika, minulla sitä luonnollisesti ei ole ja miehellä mukamas liian vähän, ku joka päivä pitäis jotain olla ja töistä olis kiva tulla kotiin kaljan kautta.

Aiheeseen aina palataan silloin tällöin. Aiemmin oli päällä täysi sota. Sitten päädyimme rauhanneuvottelujen kautta kompromissiin: muuten annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta lapsiin liittyvistä (erityisesti turavallisuuteen) asioista sanon topakasti! (esim. lapsia ei kuljeteta ilman turvavöitä, vaikka matka on "vaan 3 km").

pyykkien ripustaminen, jota mies ei minun mielestäni koskaan tee oikein, vaan tuntuu asettelevan vaatteet narulle niin, että saumat on ihan miten sattuu eikä yksikään ryppy vaan vahingossakaan oikenisi. Verenpaine nousee, murrr!

No, sitten näitä vakavampia, kuten asumismuotomme. Meidän on pakko muuttaa nykyisestä pois (tila ei riitä eikä muutenkaan hääppöinen), mutta näkemyksemme siitä, millaisen talon mahdollisesti rakennamme tai ostamme eivät käy yksiin (eikä taloudellisesti ole edes mahdollisuuksia mihinkään ihmeelliseen, rahahuoletkin kiristävät hermoja, vaikkei rutiköyhiä ollakaan, mutta ei todellakaan varakkaita...). Kolmas aihe, ja tästä onkin riidelty katkeruuteen saakka, niin etten tideä kohta enää, miten eteenpäin koko suhteessa, on lapsiluku...

ja siihen liittyvä moraalittomuus.

Se ei millään tavalla kuulu nykypäivään, mutta ilmeisesti kalvaa avokkini pientä mieltä.

Me emme olleet silloin yhdessä kun...

Mutta toistuvaa ärsyyntymistä minussa aiheuttaa se, ettei mies tartu kotitöihin pyytämättä. Miestä taas ärsyttää se, että minä "jankutan" asiasta.

Toinen minua ärsyttävä asia on se miehen liiallinen innokkuus pelata tietokoneella yömyöhään, mikä kostautuu väsymyksenä seuraavana päivänä.

Lisäksi lapsiluku. Mies haluaisi vielä toisen ja kolmannenkin lapsen, minä en enempää kuin tämän yhden.

satunnaisessa järjetyksessä:

- miehen "kammo" tavata niin omia kuin minunkaan perheenjäseniä saatikka muita sukulaisia

-eriävät siivoustottumukset (minä kontrollifriikki, hän hyvin suurpiirteinen)

-miehen työ tai tarkalleen ottaen se että siitä ei saa päivääkään rauhaa

Mies on hiljainen tuppisuu, minä taas melkein jatkuvasti äänessä oleva yksilö. Miehen mielestä ei ole tarpeellista esim. jutella siitä, miten itse kunkin päivä on mennyt, jos päivään ei ole sisältynyt mitään erityistä, poikkeavaa ja ihmeellistä. Toisaalta hän myös sanoo usein, ettei hänen tarvitse kertoa mitään tai hän ei viitsi kertoa mitään, koska minä kysyn kuitenkin. Minä taas odotan hänen kertovan, ja kun hän ei kerro, kysyn viimeistään illalla lasten mentyä nukkumaan.



Mielipiteistä ja ajatuksista keskustelu on hänestä myös turhaa, koska ne ovat jokaisen henkilökohtaisia, ja niistä voi joskus tulla riitaa, jos ihmiset ovat eri mieltä keskenään. Hän ei myöskään kerro esim. töissä suunnitteilla olevista muutoksista, koska "ne eivät ole vielä varmoja", eli kertoo asiat vasta sitten, kun ne varmistuvat, kun minä taas toivoisin useimmiten jo ennakkovaroitusta suunnitteluvaiheessa enkä mitään tiedotusta tyyliin "ai niin, huomisesta alkaen mulla onkin tiistaisin töitä iltaseitsemään asti, eli joudut jättämään jumpat väliin". Tämmöiset ei ole kivoja varsinkaan silloin, kun olen ehtinyt juuri maksaa jumpan kausimaksun edellisenä päivänä sillä oletuksella, ettei mitään muutoksia ole tullut.



Oma lukunsa on sitten oikeasti hankalat asiat, joista siis tulee riitaa lähes aina kun niitä keskustellaan. Niitä mies välttää viimeiseen asti, eikä ainakaan halua selvittää niitä. Yksi näistä aiheista on miehen alkoholinkäyttö - kun hän ottaa, hän ottaa kunnolla, ja seurauksena on mun sättimistä, haukkumista ja henkistä alistamista, joka loukkaa mua tosi paljon. Jälkeenpäin mies toteaa, ettei muista sanoneensa sellaista ja että hän oli humalassa, ja se siitä. Asioita ei selvitetä, eikä hänen alkoholinkäytöstään voi keskustella lainkaan. Muitakin tällaisia aiheita on, mutta tuo alkoholi on se suurin aihe.

Että hän luulee olevansa täydellinen ilman mitään vikoja

Miehellä ei ole rahaa koskaan kun on aina hommannut uudet elektroniikat lainalla ja niitä sitten lyhentelee. Lisäksi tupakointi kun en pidä että hän polttaa, mutta ei toista voi pakottaa lopettamaan eikä mies aiokaan. En voi sietää sitä hajua! Lisäksi välillä kotityöt kun miehelle ei kuulu kuin roskien vienti ja kattiloiden tiskaus eikä saa näitäkään tehtyä vaikka minä teen kaiken muun...

Yhdessä ollaan oltu jo yli kakskyt vuotta, mutta saman teeman parissa aina 'askaroidaan' eli yleinen järjestyksenpito! Argh, tavarat, lehdet, vaatteet ja kaikenlainen tarpeisto jää sille sijoilleen tai jos ne joskus löytävät tiensä jonnekin kaappiin, varastoon tai vaatehuoneeseen, niin sinne vaan sullotaan päälimmäiseksi --- mitään ei mistään myöhemmin löydy ja kaikki paikat on hujanhajan kaaoksessa...!!!

miehelle ei saisi puhua mitään, kun hän katsoo televisiota tai on tietokoneella illalla (kun lapsi nukkuu). Minun mielestä, voisi silloin edes 10 min tehdä jotain yhdessä, jos ehdotan, hän suuttuu ja huutaa enkö osaa pitää turpaani kiinni. Tänään olin 2 tuntia hiljaa, sitten laitoin kuuman teekupin jalkarahin päälle ja satuin avaamaan suuni, kun sanoin "varo teekuppia", että hän huomaisi sen, eikä kuppi kaatuisi, niin sai kamalan raivarin, meni pesemään hampaansa ja nukkumaan. Kävin kysymässä, enkö saa edes kerran 2 tunnissa puhua, niin sanoi että saa, jos on jotain asiaa.

Minä haluaisin, mies ei. Oli aiemmin koira ja silloinkin aiheutti riitaa, lähinnä koiran aiheuttamat sotkut ja toisinaan ulkoilutus (enimmäkseen niin, että miehen mielestä minulla olisi ollut tärkeämpääkin tekemistä kuin ulkoiluttaa koiraa). Tällä taustalla en valitettavasti voi hankkia kovasti haluamaani koiraa ennen kuin mieskin sitä haluaa, tiedän, että riidanaiheita tulisi lisää... Ei se olisi koirallekaan oikein. :(

uusperhe ollaan... Ämmä ei osaa pysyä aidan toisella puolella vaikka sinne hyppäsi ennen kuin me mieheni kanssa tavattiin.

ja siihen liittyvä moraalittomuus.

Se ei millään tavalla kuulu nykypäivään, mutta ilmeisesti kalvaa avokkini pientä mieltä.

Me emme olleet silloin yhdessä kun...

Minä en edes ollut riehas, mutta silti onnistuin saamaan kondylooman, joka puhkesi vasta kun aloin olemaan mieheni kanssa ja mies ei siitä tule koskaan pääsemään yli. Erottiinkin sen takia jo kerran nuorempana ja edelleen se on sille tosi kova pala, on tosin minullekin eli häpeän sitä.