Lue keskustelun säännöt.
Voiko miniä puhua anopille ihan suoraan?
08.01.2011 |
Puhutteko te suoraan vai oletteko kuin minä, joka ei halua riidellä ja siksi jättää monesti sanomatta, mitä mieltä on mistäkin?
Anoppi pyysi lapsiamme luokseen yökylään aatonaattona päätarkoituksena käydä joulusaunassa ulkosaunassa. On niin tunnelmallista. Emme antaneet, koska kaksi lapsista oli köhässä, ulkona pakkasta 25 astetta ja yksi lapsi oli edellisellä viikolla saanut pahan migreenikohtauksen juuri samaisessa mummolassa eikä anoppi osaa antaa lääkettä ajoissa. Lapsi itsekin kieltäytyi menemästä sinne muistaen oksentelut ja kovat säryt. Lisäksi halusin käydä lasten kanssa toivottamassa aattoaamuna perinteisesti hyvät joulut omille vanhemmilleni, sillä en vietä heidän kanssaan joulua vaan anopin. Anopista olisin voinut tehdä toivotuskäynnin jo joskus aiemmin, mutta minusta se ei olisi ollut sama asia.
Sovimme anopin kanssa sitten, että jonain toisena päivänä lomalla joku lapsista menee yökylään. Anoppi tuli meille aatoksi ja sen jälkeen hän on soittanut miehelleni kerran puhuen niitä näitä. Yökyläilystä ei ollut mitään puhetta. Anoppi rakastaa lapsiamme yli kaiken, mutta on minusta myös todella herkkä loukkaantumaan, ellei saa tahtoaan läpi. Uskallanko kysyä suoraan, että osoititko mieltäsi, kun pitkällä lomalla kukaan ei sitten mahtunutkaan teille?
Kommentit (6)
ja olin ihan rikki anopini takia. Päätin, ettei enää anna anopin määräillä. Nyt ollan puoli vuotta ollut riidoissa koska minä "olenkin paha ihminen" Ihan sama, nyt on parempi olla kun ei tarvi tanssia anopin pillin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kaksi pikkumaista naista, jotka kaivelee tapahtumia ja ovat epävarmoja itsestään ja asemastaan. Suosittelen avarakatseista asennetta. Ja sitä, että arvostaa toista omana persoonanaan.
Hän arvostaa sitä. Hänen omat lapsensa eivät ole koskaan uskaltaneet sanoa äidilleen, mitä mieltä ovat. He pelkäävät häntä, koska hän saattaa sanoa pahasti. Minua ei pelota. Olen kasvanut perheessä, jossa sanasotia on aina käyty ja osaan sanoa takaisin. Eikä hän tietenkään ole aiheuttanut minulle mitään lapsuuden traumoja kuten omille lapsilleen.
ei se ole mitään sanasotaa.
Mutta tietenkään ei kenellekään laukaista päin näköä tuollaisia syytöksiä, jotka perustuvat vain omaan luuloosi. Ihan hyvinhän voi olla, että anoppi vain unohti sopimanne tai että hän odotti sinun ilmoittavan, koska teille sopii. Sinähän kuitenkin muutenkin tiedät parhaiten menonne ja sen, koska lapset ovat kyläilyhaluisia ja terveitä!
Joten totta kai voit KYSYÄ, että mites sen kyläilyn kävikään, sopiiko joku vkl tammikuussa? MUtta missään nimessä et ala iäkästä naista suoraan syyttämään kiukuttelijaksi, kun et tiedä, miten hän tilanteen tulkitsi.
Ja ap:n tapauksessakin on menty "sopimaan" aika lailla epämääräisesti, että "joku lapsista" menee "jonain toisena päivänä" yökylään.
Anoppi pyysi lapsia luokseen aatonaattona, sillioin ei perheelle sopinut (tämä ihan OK, perheillä on oma elämänsä), mutta miksi ihmeessä anopin pitäisi uudestaan pyytää lapsia/lasta luokseen? Luulisi, että ap osaisi itse ottaa yhteyttä anoppiin ja kysyä, että sopiiko Nico-Yampan tulla maanantaina yökylään. Anopille on jo kerran sanottu ei, hän ei välttämättä uudestaan uskalla pyytää, koska vastaus voi olla uudestaan ei.
Kysy ihmeessä suoraan, että osoitatko mieltäsi eli pahoita sen anopin mieli nyt oikein kunnolla. Tee kunnon miniätekoja ja haasta riitaa olemattomista ja muista kertoa anopille, miten tämä kerran 5 vuotta sitten katsoi lasta merkitsevästi ja huokaisi, kyllä sinä sen näit ja ymmärsit, että anopilla on jotain sinua vastaan.
Suomeksi: kasva aikuiseksi ja ymmärrä, että suhteet ovat vastavuoroisia. Olisit voinut iloisesti kysä anopilta, koska sopii ja mikä sopii sen sijaan että pienessä päässäsi kehität salaliittoteorioita.
Hän arvostaa sitä. Hänen omat lapsensa eivät ole koskaan uskaltaneet sanoa äidilleen, mitä mieltä ovat. He pelkäävät häntä, koska hän saattaa sanoa pahasti. Minua ei pelota. Olen kasvanut perheessä, jossa sanasotia on aina käyty ja osaan sanoa takaisin. Eikä hän tietenkään ole aiheuttanut minulle mitään lapsuuden traumoja kuten omille lapsilleen.