Onko sinusta "hienoa" tai omituista jos joku (lapsi) osaa shakkia?

shakki on ollut meidän pojan lempipeli jo 4,5-vuotiaasta (on nyt 6v). Pelaa isänsä kanssa ja hänen puolen sukulaisten. Pelaa shakkia myös tietokoneella. Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa tuo peli enkä ikinä ole jaksanut opetella niitä siirtoja ym. Kukaan hänen kavereistaan ei osaa shakkia pelata joten vielä ei muita pelikavereita ole :/



Poika tykkää kovasti myös monista muista peleistä (monopoly, afrikan tähti, kimble jne.).

kuten veljenikin. En kehittynyt mitenkään kovin hyväksi ja ei sitä väkisin peluutettukaan. Osaan perusstrategiat ja rutiinia on, mutta en ole tarpeeksi pähkivä ollakseni huippu.



Isä oli erinomainen shakinpelaaja. Ollut joskus isoissa kisoissakin nuorena.

Minusta on hienoa, jos lapsi osaa pelata shakkia ja jaksaa mietiskellä. Toki joku autistityyppinen lapsi voi olla siinä hyvä, mutta tuntemani shakkilapset on ihan normaaleja lapsia.

Eli jos osataan siirrot ja mennä paukutellaan peliä eteenpäin, se ei ole kovin kummoinen peli. Silloin ehkä mielekkäämpää voisi olla helpomman pelin valinta (mylly tai tammi).



Jos taas osataan oikeasti taktikoida ja miettiä peliä eteenpäin, ihailen pelaajien taitoa. Jos lapsi osaa todella miettiä peliä eteenpäin, on se minusta hienoa.

Ihan ok peli silloin kun tosiaan lapsen mieltä ei saastuteta toimimaan ainoastaan shakkivastustajana. Eli tässäkin pätee "ei makeaa mahantäydeltä". Pelit on opettavaisia ja pistävät älynystyrät töihin, joten erinomaista ajanvietettä lapsillekin.



Sitten pitäisin omituisena jos lapsi osaisi opettaa toiselle shakin hienouksia ja taktiikoita, tai pystyisi olemaan vastus shakkia kauemmin pelannutta aikuista vastaan. Mutta ei se mitään äärimmäisen poikkeuksellista olisi lapselta - mutta pistäisi miettimään miksi vanhemmat ovat halunneet lapsestaan shakinpelaajan jo nuorella iällä.

onko se oikeasti lapsesta kivaa ja lapsesta lähtöisin vai vanhemista.

Tuttavaperheessä lapset ovat shakkikerhossa.



Minusta siinä ei ole mitään hienoa tai omituista.

Meillä 7-vuotias pelaa mielellään, 5-vuotias harjoittelee. Peli muiden joukossa.

kun lapseni osasi sen säännöt. En ollut tiennytkään, että oli isovanhemmiltaan oppinut.



Mutta moni kaverinsa osaa myös. Itse en koskaan ole jaksanut shakin sääntöihin perehtyä,liian kärsimätön olen siihen:D

Meillä pelataan usein shakkia. Ja Afrikan tähteä ja Unoa ja Muuttuvaa labyrinttia ja Arvaa kukaa ja montaa muuta vähemmän tunnettua peliä.

Kovin moni ihminen on ihmetellyt kun lapsemme osaavat pelata shakkia. Koulun iltapäiväkehossa asiaa naureskellaan ja tuttavat kummastelevat. Lapsi diagnosoidaan suunnilleen aspergeriksi kun osaa pelata shakkia.

Shakkipelissämme lukee suositusiäksi yli 6-vuotiaille, eli mistään äärimmäisen vaikeasta pelistä ei ole kysymys (harrastelijoille, kilpailijat toki erikseen).

Onko shakin pelaaminen outoa tai itsensä korostamista? Meistä se on ihan kiva peli.

ja nuo mainitsemasi pelit ovat minusta juuri niitä tunnetuimpia...ainakiin afris, uuno...toki muutkin...

"Harvalla lapsella siihen kai riittää kärsivällisyys ja taktikointi"



sitä voi pelata ihan vaan kuten jotain miilua tai muuta, sen kummemmin taktikoimatta ja suunnittelematta. pikkuveljen kanssa opeteltiin pelaamaan yhdessä, luettiin ohjeet kirjasta ja pelattiin, oli älyttömän hauskaa. oltiin molemmat kärsimättömiä forrest gump tasoisia pelaajia, mut hei, toinen voitti aina LOL

Tuttavaperheessä lapset ovat shakkikerhossa.

Minusta siinä ei ole mitään hienoa tai omituista.

Entä tuttavaperheesi mielestä?

Poika (nyt 8 v.) pelaa shakkia, on osannut sen vaihtelevalla menestyksellä jo pari vuotta. Varsin innoissaan on nyt kun sai shakkipelin, jonka nappulat ovat Star Wars -hahmoisia :) Ja juu, minut eli äitinsä hän voi jo voittaa vaikka tosissani yritän... Niin no, pojalla on diagnosoitu asperger mutta en nyt yhdistäisi sitä tähän shakkijuttuun. Itsekin veljeni kanssa pelasin shakkia innokkaasti lapsena, silloin oli shakkitietokone oikein muodissa.



Muuttuva labyrintti on meillä hitti nyt kun se tuli joululahjaksi. Ja juuri taitavat 6 ja 8 -vuotiaat lapset pelailla Afrikan tähteä olkkarissa. Keskinäiset pelit heillä tosin päättyvät usein riitoihin, joku huijaa tms...

"Harvalla lapsella siihen kai riittää kärsivällisyys ja taktikointi"

sitä voi pelata ihan vaan kuten jotain miilua tai muuta, sen kummemmin taktikoimatta ja suunnittelematta.

Olisi pitänyt heti kirjoittaa että esikoisemme "osaa" pelata shakkia. Pelaa siis varsin mekaanisesti kovin pitkälle suunnittelematta, mutta hauskaa se on kuitenkin. Jonkin ajan toki miettii seuraavaa siirtoa ettei toinen heti syö mitään hyvää nappulaa ihan vahingossa.

Itse olen huono pelaamaan, mutta kyllä tuossa pojassa on jo hieman vastusta. Kyllä minä hänet voitan jos vähääkään keskityn, mutta joskus huomaan tehneeni helppoja virheitä, joihin poika heti iskee.

Tähän ketjuun on luonnollisesti vastannut ihmisiä jotka pelaavat shakkia. Taitaa shakilla vaan olla vaikea maine sellaisten keskuudessa jotka eivät peliä tunne lainkaan. Tietenkin ymmärrän että shakki todellakin on myös vaikeaa, kuten on vaikkapa kilpatasolla uiminen tai jääkiekko, vaikka niitäkin suuri osa lapsista "osaa".

t:ap

Sekä kaikkien muiden taktiikka/strategiapelien. Kehittävät ajattelua hienosti, tosi hyviä harrastuksia!



Itsekin olen entinen shakkikerholainen ja täytyy sanoa että shakin osalleen saama elitistinen hienosteluleima on kyllä täysin turha. Kyse on upeasta ja älyllisestä harrastuksesta, joka varmasti sopii kaikille sosiaaliseen taustaan katsomatta.



Shakkiharrastus sitäpaitsi kestää parhaimmillaan läpi elämän, sillä peli on oikeasti syvällinen.

meillä pelaa 4 ja 6 vuotiaat tytöt:)