Anoppi on hauska. Kun mainitsenkin, että joku lapsista

Luonteenviat on opittu tai peritty äidiltä. Aina.

ihan samanlainen anoppi täälläkin. Ja kun meidän neiti on ilmetty minä niin hän kaivaa vanhoja valokuvia ja näyttää, että HÄN on ollut (mielestään) ihan samannäköinen :) Sanoinkin, että jaa, no me ollaan sit oltu ihan samannäköisiä lapsena vissiin? Eikä todella olla, ei nyt eikä lapsena!

tytöllä oli vauvana punertavat hiukset ja kas kummaa...jostain hitosta asti löytyi jokin appiukon kummin kaiman veljen mummon mummo jolla oli punaiset hiukset. No en raaskinut sanoa että omalla mummollani ja kahdella serkullani on punertavat hiukset! ;)

Haluaa vain kovasti, että lapsenlapsi kuuluu sukuun ja osoittaa sen ehkä vain hieman oudosti :).

kaipa sitä on itse aikanaan samanlainen :)

Haluaa vain kovasti, että lapsenlapsi kuuluu sukuun ja osoittaa sen ehkä vain hieman oudosti :).

kun miehesi ei ole lastesi biologinen isä. Johan menee suu tukkoon.

että pitää anopille kommentoida lasten ulkonäköönliittyvää :D

kaipa sitä on itse aikanaan samanlainen :)

Haluaa vain kovasti, että lapsenlapsi kuuluu sukuun ja osoittaa sen ehkä vain hieman oudosti :).

vähän hölmöä, niin on se kuitenkin rakkaudenosoitus lapsenlasta kohtaan, että haluaa nähdä omat juurensa lapsessa. Ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.

kaipa sitä on itse aikanaan samanlainen :)

Haluaa vain kovasti, että lapsenlapsi kuuluu sukuun ja osoittaa sen ehkä vain hieman oudosti :).

Tiedän kyllä, että lapset on anopille rakkaita ja tärkeitä. Ja muutenkin anoppi on tosi mukava ja arvostaa minua ja minä häntä. Tämän pikkujutun olen vaan pannut merkille, että anopin ja apen suvuista löytyy kaikenlaisia luonteen ja-ulkonäönpiirteitä :)

lapsenlapsi on sukua ja sinä olet vaan sukuun naitu ;-)



T: Toinen miniä



No ei vaiskaan, koita jaksaa. Kiva että suhtaudut huumorilla etkä ole näitä "täytyy ilmeisesti tavata isovanhempia entistäkin harvemmin" -tyyppejä. Minunkin anoppi raastaa välillä hermoja, mutta annan sen olla. Ei tarkoita mitään pahaa, ja vaikka tarkottaisikin, niin en vajoa samalle tasolle!

että pitää anopille kommentoida lasten ulkonäköönliittyvää :D

musta että etsii piirteitä ja selityksiä omasta suvustaan, eihän anoppi sun sukua niin hyvin tunne.

Eikös se mene vähän niin, että kun vieraammatkin ihmiset kommentoivat lapsen näköä, niin lapsi on aina sen näköinen, kumman tämä kommentoija tuntee, eli isän tai äidin.



Itse muistan tämän lapsuudesta hyvinkin selvästi. Itselleni ei ollut väliä miten kommentoivat, kun mielestäni en ollut kummankaan näköinen :)

sanoa äidin omalle lapselleen noin kuin anopin? Eli omalle lapsellehan se on vain positiivista, mutta miniälle/vävylle vähän aggressiivista.

Mun anoppi haluaisi varmaan suunnilleen adoptoida ainoan lapsenlapsensa, ja vaikuttaa tehneen meidän lapsesta elämänsä keskipisteen, mutta hänkään ei ole minulle tuollaista sanonut, päinvastoin usein löytää meidän suvun piirteitä pojasta.

kaipa sitä on itse aikanaan samanlainen :)

Haluaa vain kovasti, että lapsenlapsi kuuluu sukuun ja osoittaa sen ehkä vain hieman oudosti :).

vähän hölmöä, niin on se kuitenkin rakkaudenosoitus lapsenlasta kohtaan, että haluaa nähdä omat juurensa lapsessa. Ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.

mutta meillä alkoi lapsesta ulkonäön tutkinta jo ultrakuvasta rv 36, kävin äitiyspolilla 4d ultrassa ja kasvokuvasta jo alko anopin vinkuminen siitä miten ihan ilmetty mieheni suvun edustaja hän on. Anoppi ontosi rasittava persoona kun hänen mielestään lapsille pitää opettaa asenne että lapsi on paras oli tilanne tai homma mikätahansa. on joskus kinasteltu asiasta jan isoonkin ääneen ja siitä se viimeinen niitti tulee kun sanon että mennäänpä ulos ettei tarvi lasten kuullen tapella.

ihan samanlainen anoppi täälläkin. Ja kun meidän neiti on ilmetty minä niin hän kaivaa vanhoja valokuvia ja näyttää, että HÄN on ollut (mielestään) ihan samannäköinen :) Sanoinkin, että jaa, no me ollaan sit oltu ihan samannäköisiä lapsena vissiin? Eikä todella olla, ei nyt eikä lapsena!

Meillä siis 1 tyttö ja 2 poikaa. Pojat on kuulemma molemmat ihan isänsä näköisiä. Tytöstä on kaikki tuttumme sanoneet että ihan äidin eli mun näköinen, mutta anoppi sanoi tytöstä että pitäisi kaivaa anopista valokuvia lapsuudesta, kun on kuulemma ihan saman näköinen kuin anoppi on ollut lapsena. Juu. Ei sitten yksikään lapsi ole mun näköien vissiin.

Anopillahan on vain tarve tuntea lapsi sukuun kuuluvaksi, ja myös varmistua siitä että lapsi todella on hänen poikansa lapsi. Äitien äideillä ei koskaan ole sitä epävarmuutta että lapsenlapsi ei olekaan oma jälkeläinen, poikien äidit eivät sen sijaan voi koskaan olla 100% varmoja poikiensa jälkeläisistä. Miksi muuten kaikki mitä anoppi sanoo on negatiivista mutta kaikki mitä oma äiti sanoo on ok?

Ja siis isovanhemmista ainoastaan äidinäiti olisi varma, että on lapsenlapsen isovanhempi, siis biologisesti. Tästä asiastahan on tutkimusta.



Ja monesti äidin vanhempiin pidetään tiiviimmin suhteita jne. muutenkin.

sanoinkin sitten kerran, että ompas teidän suvulla surkeat geenit, jos ei mitään tullut siltä puolelta. Loppui ne puheet vähäksi aikaa, jatkuen sitten kahta kovemmin toiselle miniälle.

mun lapset ovat kuulemma perineet hiuksensakin isältään vaikka minä olen se jolla on paksu tukka (lapset sen perineet) ei todellakaan mieheni :D