Voi miten pikkumaisia jotkut ihmiset ovat!

Olen huomannut sen täällä palstalla, ja todellisessa elämässä myös, kuinka pienistä asioista ihmiset jaksavat "vetää herneet nenäänsä" ja kantaa kaunaa. Eivätkö ihmiset itse huomaa, miten hankalaksi tekevät elämänsä? Pieni asennemuutos ja uusi ajattelutapa voisi olla paikallaan? :)



Esimerkkinä nyt vaikka se, että joku kassaneiti kiukkusi kun joku yrittää antaa maksukorttia hänelle, vaikka kortinlukija on vieressä.



No mitä sitten? Kannattaako siitä nyt hermostua? Miten olisi, jos ajattelisi että "no tämä ihminen ei nyt varmaan huomannut ko. laitetta, vahinkohan se oli, ensi kerralla varmaan muistaa kun sanon asiasta ystävällisesti ja hymyilen samalla. Itsellenikin jää parempi mieli."



Tai esimerkiksi toiset kantavat pitkäänkin kaunaa jostain jonkun ihmisen puolihuolimattomasta kommentista, jota ei ole edes tarkoitettu ilkeilyksi, mutta toiset ei vaan aina osaa asettaa sanojaan oikein. Mitä sitten? Mitä jos kohauttaisi olkiaan ajatellen että "no tuskin oli tarkoitus loukata, eiköhän se ollut vain tahaton lipsahdus". Ja hymyilisi päälle.



Mitä siinä menettää? Ei mitään! Elämästä saa omalla asenteellaan ja ajatusmalleillaan vaikeaa ja kurjaa, mutta myös helpompaa, kevyempää ja iloisempaa. Riippuu täysin sinusta, kummin päätät valita :)



Yksi motoistani, jonka soisin monen lukevan ajatuksella:

"Ihminen on täsmälleen sen kokoinen kuin asiat, jotka saavat hänet suuttumaan." (Winston Churchill)