Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kommunikoinnin mahdottomuus ja miehen jatkuva tiuskiminen

Vierailija
05.01.2011 |

En enää tiedä, miten päin olisin. Mies tuntuu olevan nykyään jatkuvasti pahalla tuulella (tätä on jatkunut noin vuoden) ja ei siinä mitään, että äyskii mulle, mutta kun puhuu lapsillekin tosi ikävästi ja tylysti. Heidän edessään sentään vähän edes yrittää skarpata, mutta itse olen vähitellen päätynyt tilanteeseen, etten viitsi puhua miehelle kuin täysin välttämättömät asiat, kun en jaksa kuunnella sitä äyskintää täysin neutraalisti ilmaistuihin asioihin.



Mies tuntuu valitettavasti käyttävän tilaisuutta hyödykseen, tulee ja menee nykyisin mielensä mukaan. Esim. nyt, kun olen sairaana ja lapset joutuvat olemaan päivät pitkät sisätiloissa kanssani, lähtee illalla heti töiden jälkeen harrastamaan, jolloin lapset eivät ollenkaan pääse ulos. Tuntuu, että pelaa sen päälle, etten kuitenkaan ala sanomaan mitään vastaan - mies kyllä voisi tulla suoraan kotiin jos pyytäisin, mutta kun hintana olisi pari päivää kestävä kiukuttelu ja mykkäkoulu, niin annan tilanteen olla miten se on.



On alkanut vaikuttamaan siltä, että mies tällä äyskinnällä, kiukuttelulla, tiuskimisella ja mielensäosoittamisella hallitsee minua - tietää, että voi tulla ja mennä mielensä mukaan, kun kuitenkaan en viitsi ottaa vastaan sitä, mitä vastaansanomisesta seuraisi.



Olemme todella pahoissa kommunikointivaikeuksissa enkä enää tiedä, mitä tehdä. Tilanne on hiljalleen luisunut näin pahaksi ja viime aikoina kärjistynyt. Pariterapiaan mies ei lähde, kun siellä vain kuulemma haukuttaisiin häntä. Omin voimin tästä ei kuitenkaan enää nousta, yritetty on kyllä.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
05.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kysyhän mieheltä suoraan, että haluaako hän enää olla kanssasi. Jos haluaa, niin tuo kommunikointivaikeus on kyllä selvitettävä, pariterapialla tai ilman.



Tsemppiä!

Vierailija
2/4 |
05.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehesi voi tietenkin olla uupunut, masentunut tms. mutta jollain tavalla hänet pitäisi herättää hakemaan apua tilanteeseensa. On selvää, ettet jaksa tuollaista kauan.

Miten olisi pieni irtiotto lasten kanssa? Lähtekää ystävän tai sukulaisen luo vähäksi aikaa ja ilmoita miehelle, että miettii sillä aikaa miten asiassa edetään. Tämä voi tietysti vaikuttaa kiristykseltä, mutta kyllä hän on itse teidät siihen tilanteeseen ajanut. Jos miehelläsi on oikeasti ongelmia, tulee herätys varmasti tarpeeseen. Mikäli mikään ei muutu, voit vetää siitä omat johtopäätöksesi. Aikuista ihmistä ei voi pakottaa terapiaan, mutta siitä kieltäytymisellä on sitten seurauksensa.

Voimia sinulle, toivottavasti kaikki järjestyy vielä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
05.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta vaikuttaa ihan siltä, että miehelläsi on toinen nainen. Sinut ja lapset hän kokee nyt pelkäksi riesaksi, josta ei kuitenkaan uskalla erota.



Pidä silmäsi auki ja tarkkaile tilannetta. Ja vaikka ukko ei pettäisikään, kannattaa sinun miettiä haluatko itsesi ja lasten elävän tuollaisessa ilmapiirissä, jonka miehesi luo.

Vierailija
4/4 |
05.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä samanlaista. Erona on kuitenkin se, että mies on todella mukava lapsille (useimmiten, joskus vähän kiukkuaa esikoiselle mutta pyytää sitä sitten anteeksi). Mutta ei siis suostu ottamaan minulta melkein minkäänlaista palautetta, ja ollaan myös luisuttu siihen, että esim. nukkuu aina pidempään kuin minä, lähtee töihin vasta esim. klo 10 ja minä sitten herään lasten kanssa aamulla aikaisin. Viikonloppuisin nukkuuu puoleen päivään eikä koe tekevänsä mitään väärin, vaikka minä herään öisin rauhoittelemaan vauvaa jne. Jos yritän yhtään asiasta sanoa, olen kamala valittaja eikä hän jaksa kuunnella nalkutusta...



Siedän tilanteen, koska kyse on meidän kahden väleistä, ja toivon, että ne paranevat hiljalleen (vaikka aika huonolta näyttää). Sinulla taas on se tilanne, että lapsetkin saavat osansa miehen tiuskimisesta, ja olen ylläolevan kanssa samaa mieltä, että miehelläsi on varmaan suhde tai hän harkitsee sitä. Hän on selvästi tyytymätön elämäänsä. Se ei silti oikeuta tuohon käytökseen, ja sinuna laittaisin siihen stopin juuri niin kuin joku vielä ylempänän ehdottikin. Eli lähdette lasten kanssa viikonlopun viettoon pois kotoa ja sitä ennen ilmoitat miehelle, että hänen käytöksensä on asiatonta ja jos se ei välittämästi parannu ja hän hae apua, edessä on avioero. Lasten ei pidä kärsiä tuollaisesta. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sinun pitää katkaista peli nyt, eikä parin vuoden päästä, kun mies on saanut tarpeekseen ja jättää teidät. Mitä kauemmin roikut tuossa löysässä hirressä, sitä huonomman itsetunnon saat. Ja arvaapa, miten isän tiuskinnat ja arvostelut vaikuttavat lapsiin...