Kun mies solvaa...

Ketään ei saa solvata. Pahinta on kun sen tekee se, jonka pitäis olla aina sun puolella, ei sua vastaan.

mutta silti mietityttää, että josko mieheni onkin oikeassa, ja kaikki syy on oikeasti minussa...

-ap

mutta silti mietityttää, että josko mieheni onkin oikeassa, ja kaikki syy on oikeasti minussa... -ap

Jokainen ihminen saa olla sellainen kuin on, kenellekään ei saa nauraa eikä saa solvata. Miehelläsi on päässä vikaa, ei sinulla.

Kun miehesi seuraavan kerran solvaa, anna samalla mitalla takaisin. Ehkä hän oman kokemuksen perusteella ymmärtää, että solvaaminen tuntuu pahalta.



Mieti jotain vaikka jo etukäteen, jos uskot, ettet itse tilanteessa keksi mitään nasevaa vastausta. Sano jotain sellaista, joka jollakin tavalla pohjautuu todellisuuteen, mutta kärjistä sitä reippaasti. Tämä neuvo on tosin huono, jos miehelläsi on taipumusta väkivaltaisuuteen. Siinä tapauksessa kannattaa nostaa kytkintä, ennen kuin sinuun ja/tai lapsiinne sattuu oikeasti.



Oma mieheni yritti suhteemme alussa riitojen yhteydessä hallita minua tuolla tavoin, koska exänsä ei pannut miehelle koskaan hanttiin ja reagoi solvauksiin itkemällä, hieromalla sovintoa ja mielistelemällä, vaikka syy riitaan olisi ollut miehessä.



Itse annan tulla täydeltä laidalta takaisin jokaiseen solvaukseen (olemme molemmat aika tulisia ihmisiä, ja alkuaikoina riitelimme paljon, emme onneksi enää). Kun mieheni huomasi minut verbaalisesti ylivoimaiseksi, loppuivat nimittely ja solvaukset kuin seinään.



Nyt olemme olleet yhdessä 11 vuotta, elämä on seesteistä ja meillä on kivaa yhdessä. Edelleen riitelemme joskus, mutta riidat pysyvät asiallisina, emmekä kumpikaan mene henkilökohtaisuuksiin.

miten caikutti hänen omanarvon tuntoonsa ja mielentilaansa.. kenenkään ei tarvi jäädä kuuntelemaan sellaista eikä antaa anteeksi. Pääset yli kyllä kun teet päätöksen ettei sun tarvi sietää moista.